UMK 2024 sykkii modernissa sykkeessä

2020-luvulla suomalaisista on kuoriutunut euroviisuhullu kansakunta. Uuden Musiikin Kilpailu elää parhaillaan kukoistusaikaansa. Käärijän seuraaja kruunataan tänään täpötäydellä Nokia Arenalla, jossa päästään varmasti nauttimaan kansainvälisen tason viisuhuumasta. Vielä muutamia vuosia sitten kukaan ei olisi uskonut, että Suomea tituleerataan Euroviisujen "powerhouseksi".

Suomen euroviisuedustaja Malmön Eurovision laulukilpailuun valitaan tänä iltana Uuden Musiikin Kilpailun finaalissa. Lähetys alkaa klo 21.00, YLE TV1 ja YLE Areena.

Se parhaiten nauraa...

Kymmenisen vuotta sitten Uuden Musiikin Kilpailun alkuhämärässä tuotantoportaan edustaja valotti radiohaastattelussa, kuinka tavoitteena oli luoda Ruotsin Melodifestivalen -tyylinen kilpailu: kaiken kansan seuraama musiikkiohjelma, jonka tähtäin ei olisi ainoastaan euroviisuedustuksessa. Tuohon aikaan rinnastus euroviisukarsintojen kruununjalokiveen kuulosti lähinnä koomiselta. Alkuaikojen UMK:n sekava tositeeveemäinen formaatti ei innostanut suomalaisia. Katsojaluvut olivat alhaiset, huomattavasti matalammat kuin aikoinaan "perinteisillä" euroviisukarsinnoilla. Melodifestivalen oli euroviisukarsinnoista suurin ja kaunein – UMK marginaalinen ilmiö, joka ei herättänyt toivottua vastakaikua edes kotimaassaan.

Vaan armon vuonna 2024 UMK:n pitkäaikainen tuottaja Anssi Autio voi tukeutua sanontaan: "se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa". UMK järjestetään tänä vuonna Suomen suurimmalla areenalla. Liput tapahtumaan myytiin loppuun hujauksessa, aivan kuin maailmantähtien megaluokan konsertit. UMK:n houkuttelevuudesta kielii lipunmyynnin ajankohta: lokakuun alussa ei ollut vielä minkäänlaista aavistusta tämäniltaisen kilpailun osallistujista. UMK itsessään on brändi, joka vetää Nokia Arenan täyteen viimeistä piippuhyllypaikkaa myöten. Yhtäläisyys Melodifestivaleniin ilmenee siinäkin, että tänään UMK-spektaakkeli kerää kokoon tuhansia euroviisuharrastajia ympäri maailman. Aikaisemmin kiihkeimmät viisufanit suorittivat vuosittaisen pyhiinvaellusmatkansa Tukholmaan, mutta tänä talvena monen matkakohteena onkin Tampere. Ja kuten länsinaapurissa, UMK ei ole enää leimallisesti vain Suomen euroviisuedustajan valintatilaisuus, vaan merkittävä kevyen musiikin formaatti, jonka kautta ensiesitellään uusia hittejä kotimaan musiikkimarkkinoille.

Mikä hulluinta: myös UMK:n kenraaliharjoitus tänään iltapäivällä myi areenan täyteen. Kaksi UMK:n yleisötilaisuutta, ja liki 30 000 myytyä lippua! Minun nuoruudessani ei olisi voinut kuvitellakaan, että Suomen euroviisukarsintojen kenraaliharjoitus olisi ollut maksullinen yleisötilaisuus. Joinakin vuosina (etenkin alkukarsintoihin) jouduttiin houkuttelemaan väkeä tarjoamalla ilmaista pääsyä esimerkiksi opiskelijoille, jotta salit eivät olisi näyttäneet suorissa lähetyksissä kiusallisen tyhjiltä.

Suomen euroviisukarsintojen suurin kilpailuareena tähän mennessä on ollut Turkuhalli, nykyinen Gatorade Center, jossa kilpailu järjestettiin vuosina 1991 ja 1992 – siihen aikaan areenan nimi oli Typhoon-halli. Yleisradion silloisen viisuvastaavan Erkki Pohjanheimon agendana oli luoda viisuinstituution ympärille suuri kansanjuhla, tosin tuolloin ei luotettu pelkästään viisujen lumoon, sillä vetonauloiksi pestattiin useita vierailevia kansainvälisiä tähtiä. Katsomoihin raahautui noina vuosina lähes kahdeksantuhatta henkeä, mitä pidettiin huomionarvoisena saavutuksena. Tänä vuonna aikaisempi ennätys ylittyy kaksinkertaisesti – kenraaliharjoitus mukaan laskien nelinkertaisesti.

2020-luvulla suomalaiset ovat hurahtaneet Euroviisuihin. Eurovision laulukilpailun arvostus ei ole ollut suomalaisten keskuudessa koskaan niin huipussaan kuin nykyään. Syy on täysin looginen. Listablogin Timo Pennasen euroviisuvertailun perusteella Suomi on ollut tähän mennessä tämän vuosikymmenen neljänneksi menestynein maa. Saavutus on huikea siihen nähden, että edellisellä vuosikymmenellä Suomi oli vastaavasti neljänneksi heikoiten pärjännyt viisuosallistuja. Ulkomaalaiset euroviisufanit kutsuvat nykyään Suomea Euroviisujen "powerhouseksi". Mairittelevat luonnehdinnat eivät ole pelkästään hienosti sijoittuneiden viisuedustajien (Käärijä, Blind Channel) ansiota, sillä UMK kirvoittaa ylistäviä lausuntoja eräänä kovatasoisimpana ja kiinnostavimpana euroviisukarsintana. Kas tässä mainio esimerkki vlogista, jossa euroviisuasiantuntija hehkuttaa haltioitunein sanankääntein Suomen nykyistä panosta viisuinstituutioon.

Eräänlainen kutkuttava osoitus suomalaisten viisuinnostuksesta, mikä osoittaa maailman makaavan kummallisessa asennossa: Slovenialainen Joker Out sijoittui Liverpoolin Euroviisuissa sijalle 21. Syksyllä bändi saapui keikkailemaan Suomen maineikkaimmille rock-klubeille – ja liput vietiin käsistä muutamassa minuutissa! Parisenkymmentä vuotta sitten, jolloin Suomessa Euroviisuja halveksittiin avoimesti ja viisufaneja pidettiin häiriintyneinä kummajaisina, yksikään viisuharrastaja ei olisi millään mielikuvituksen ilveelläkään osannut ajatella, että vielä koittaa aika, jolloin a) slovenialainen euroviisuedustaja b) jonka menestys Euroviisuissa jäi sijalle kaksikymmentä jotain c) matkustaisi Suomeen keikkailemaan d) maamme autenttisimpaan rockpyhättöön e) joka myytäisiin loppuun f) koska esiintyjä herättäisi ennennäkemätöntä pöhinää nuorison keskuudessa.

Rap on uusi iskelmä?

Käärijän ainutlaatuisen suorituksen jälkeen odotukset UMK:lle ja Suomen seuraavalle euroviisuedustajalle olivat korkealla. Tähtitieteellisiin odotuksiin harvoin onnistutaan vastaamaan täydellisesti. Tämänvuotisen UMK:n finaaliseitsikossa on kieltämättä poikkeuksellisen paljon artisteja, jotka menestyvät suoratoistopalveluissa erinomaisesti ja jotka esimerkiksi ovat olleet ehdolla ja pokanneetkin Emma-pystejä. Jos joitakin vuosia sitten joku olisi väittänyt, että jonakin vuonna Suomen euroviisuedustusta havittelevat Mikael Gabriel tai Sexmane, hänelle olisi naurettu räkäisesti. Siitä huolimatta kilpailukappaleissa ei ole sellaista Dark siden tai Cha cha chan kaltaista yhtä lekaa, joka ottaisi luulot pois heti ensikuulemalta ja jonka potentiaalin viisulavalla haluaisi testata.

"Rap on uusi iskelmä", ovat musiikinasiantuntijat todenneet musiikkityylin valtavirtaistumisesta. Kenties Käärijän inspiroimana UMK:ssa kuullaan tänä iltana ennätysmäärä rapvaikutteisia biisejä. UMK on kokenut vuodessa melkoisen nuorennusleikkauksen. Milloinkaan aikaisemmin Suomen euroviisuehdokkaiden kilpailukavalkadi ei ole sykkinyt näin vahvasti ajan hengessä. UMK:n esiraadin puheenjohtaja Tapio Hakanen perusteli linjausta tiedotteessa: "musiikin trendeissä Suomessa ja maailmalla näkyy tempojen nousu, ja tämä kuuluu myös tämän vuoden biiseissä". Nykyään miltei jokaiselta pop-kappaleelta edellytetään jonkinlaista omakohtaista kulmaa, ja niinpä tänä iltana kuullaan useampia tarinoita haastavista elämäntilanteista, ulkopuolisuuden tunteista ja mielenterveysongelmista.

Modernisointikehityksen kääntöpuolena on tarjonnan yksipuolistuminen. Edelliset UMK:t pyrkivät olemaan laajemmin kaiken kansan viihdettä – eikä se suinkaan johtunut vain siitä, että joinakin vuosina mukaan oli valikoitu Dannyn tai Tommi Läntisen kaltainen kiintiökonkari. Ehkäpä raphybridien dominanssin vuoksi hienoista ennakkosuosikin viittaa kantaa kilpailuehdokkaiden "ajattomin" vaihtoehto – Sara Siipolan popballadi Paskana.

Hittirintamalla UMK 2024 -ehdokkaat ovat menestyneet kaksijakoisesti. Listablogin Timo Pennanen on huomauttanut, että kaikki tämänvuotiset kilpailijat ovat nousseet Spotifyn päivälistalla viidentoista parhaan joukkoon, mikä on ennennäkemätöntä. Alkuinnostuksen jälkeen suurin hössötys suurimpaan osaan kappaleista on laantunut. Spotifyn eiliselle Suomen Top 50 -listalle ylsivät vain Sara Siipolan Paskana (# 5), Mikael Gabrielin ja Nublun Vox populi (# 15) ja Sexmanen Mania (# 23).

#UMK2024 songs' Spotify streams as of the day of the event (February 10): 🇫🇮

Paskana - 2,197,388
Mania - 1,619,955
Vox Populi - 1,411,295
Dancing with Demons - 1,000,588
Kuori mua - 772,771
No Rules! - 651,274
Glow - 595,869

— Eurovision Charts (@esc_charts) February 10, 2024

Parhaiten hittitilastoissa on tähän mennessä pärjännyt Sara Siipola. Hän on myös vedonlyönnin kiistaton ykkössuosikki UMK:n voittajaksi. On kuitenkin syytä muistaa, etteivät hittisijoitukset korreloi euroviisuäänestysten kanssa. Kuumaa-yhtyeen Ylivoimainen oli viime vuoden valtaisimpia megahittejä. Kappale oli saavuttanut hittistatuksen hyvän aikaa ennen UMK-finaalia. Siitä huolimatta Ylivoimainen sijoittui UMK:n yleisöäänestyksessä vasta viidenneksi. Vuonna 2022 striimatuimpia kappaleita oli Bessin Ram pam pam ja Youngheartedin Sun numero – mutta viisumatkan nappasi The Rasmus. Kolme vuotta sitten Teflon Brothersin ja Pandoran I love you sekä Iltan Kelle mä soitan olivat soineet useammin kuin Blind Channelin Dark side, joka voitti UMK:n murskalukemin.

Koska tämänvuotisessa UMK:ssa ei ole yhtä ylivoimaista suosikkia, kilpailuasetelma saattaa olla hyvinkin avoin. Live-esitykset voivat nousta ratkaisevaan asemaan. UMK on kuin omat mini-Euroviisunsa, jossa jokaiselle kilpailijalle luodaan oma visuaalinen maailmansa. Oman lusikkansa soppaan työntävät kansainväliset raadit. Vaikka UMK:ssa niiden vaikutusvalta lopputulokseen on vain 25 prosenttia kokonaispotista – raadit ovat lähinnä viihteellinen kuriositeetti, jolla luodaan euroviisumaista vaikutelmaa – juryilla on mahdollisuus sekoittaa pakkaa, mikäli yleisöäänestys on tasainen.

UMK 2024 -kilpailijat esittelyssä

1. Sini Sabotage – Kuori mua

Tekijät: Aleksanteri Hulkko, Veikka Ercola, Wilma Virintie, Sini-Maria Makkonen, Sonny Kylä-Liuhala

Sini Sabotage rävähti listojen kärkeen yksitoista vuotta sitten Levikset repee -läpimurrollaan ja osoitti, että perinteisesti miehisenä pidetyssä rapskenessä pärjäävät myös naisoletetut. Valtakunnallista julkisuutta lisäsi rooli Idols-tuomarina. Sittemmin Sinin aikaansaannokset eivät kutkuttaneet kansakuntaa samalla tavalla (listasijoituksia mittaava singletaulukko on kieltämättä karua katseltavaa), minkä vuoksi ilkeämielisimmät musiikkitoimittajat ovat lyöneet artistiin yhden hitin ihme -leiman. Sini Sabotage on kuitenkin ollut aktiivinen kaikki nämä vuodet, ja ties vaikka UMK-tyrkky Kuori mua palauttaisi hänet takaisin valtakunnalliseen suosioon.

Kuori mua tuo mieleen Antti Tuiskun En kommentoi -aikakauden tyylin ja soundimaailman, jossa leikiteltiin modernilla soundimaailmalla ja kielenkäytöllä. Kaiken ilkikurisuuden ja eroottisuuden alle kätkeytyy – tekijöiden vakuuttelujen mukaan – painavampaa ja syvällisempää sanottavaa: Kuori mua vastaa esimerkiksi ennakkoluuloihin, joita julkisuuden hahmoihin kohdistuu. Uuh, aah ei olisi euroviisuyhteydessä mitään uutta. Tuleehan Iso-Britannian hittiviisuista Ooh aah... just a little bit tänä keväänä kuluneeksi 28 vuotta.

2. Cyan Kicks – Dancing with demons

Tekijät: Niila Perkkiö, Susanna Alexandra, Sara Ryan, Elize Ryd, Dan Lancaster

Metallia sekä elektronista rokkia ja poppia yhdistelevä Cyan Kicks osallistui kaksi vuotta sitten UMKiin Hurricanella. Yhtyeen esiintyminen oli kaikin puolin vahvaa ja ammattitaitoista, joten bändi sijoittui The Rasmuksen perään toiseksi päihittäen Bessin. Hurricanen tavoin Dancing with demons on Cyan Kicksin ja ruotsalaisen Amaranthe-yhtyeen keulakuvan Elize Rydin yhteistyön hedelmä. Tuotos on tälläkin kerralla sopivan voimakas kolmeminuuttinen rykäisy, mutta vertautuu kuitenkin ennemmin Jezebeliin kuin Dark sideen. Lisäksi sanoituksen kulunut demonitematiikka lipsahtaa kliseen puolelle. Demoneista on laulettu aika monessa Suomen euroviisussa... Hyvällä esityksellä ei olisi kuitenkaan poissuljettua, että Cyan Kicks lunastaisi kilpailumatkan Malmöhön. Kattauksen ainoa rokki erottuu joukosta edukseen ja Dancing with demonsin kertosäkeistö tarjoaa illan melodisimmat sävelkulut. Cyan Kicks – Black Horse?

3. Jesse Markin – Glow

Tekijät: Jesse Markin ja Totte Rautiainen

Liberialaissyntyinen Jesse Markin pelmahti musiikkikentälle vuosina 2018–19 ja hänet palkittiin nopeasti kahdella Emma-patsaalla ja Teosto-palkinnolla. Markinin musiikille on kuvaavaa, että Emma-palkinnoista toinen tuli kategoriasta kriitikoiden valinta, ja muun muassa Oskari Onninen on ylistänyt hänen albumiaan maasta taivaaseen.

Jesse Markinin Glow kuulostaa vanhan liiton iskelmämiehen korviin katu-uskottavalta klubimusiikilta. Opiskeluaikoina vietin aikaa seurassa, jossa oli hyvin tarkkaa, ettei mikään "väärä" musiikki saanut soida bileissä (paitsi aivan loppuillasta sillai än äs ironisesti) tai puritanistit saivat äänekkään kohtauksen. Glow lienee juuri sellaista oikeanlaista musiikkia, joka saa soida luvan kanssa ämyreistä Suvilahden suunnalla sijaitsevissa biletysmestoissa. Glow on lajissaan pätevä, mutta ehkäpä euroviisumenestystä ajattelen sellainen ilmeinen tarttuva koukku uupuu.

4. Mikael Gabriel x nublu – Vox populi

Tekijät: Mikael Gabriel, nublu, ANI, Omar Aberkane, hjalmar, Heviteemu, Jukka Immonen

Mikael Gabriel kohosi suosionsa huipulle 2010-luvun rap- ja hip hop -aallon hyökyessä. Kansan syvät rivit tavoitettiin viimeistään syksyllä 2016 Vain elämää -osallistumisen myötä, jossa Mikael Gabriel avautui vaikeasta elämästään ja kosketti omakohtaiseksi väännetyllä Lumi teki enkelin eteiseen -versioinnilla. Sittemmin artisti on herättänyt kohua näkemyksillään (muun muassa väittämällä Vladimir Putinin olevan "boss" ja "buli äijä" – Ukrainan sodan alkaessa hän katui lausuntoaan ja ihoonsa ikuistettua Putin-tatuointia), jotka herättävät vastakaikua vaihtoehtoisesti ajattelevan kansanosan keskuudessa.

Mikael Gabriel ja virolaistähti Nublu levyttivät neljä vuotta sitten yhdessä hitin Universum. Kaksikon aikaansaannos nousi striimilistojen kärkeen Suomenlahden molemmilla puolilla. Nyt he ovat jälleen lyöneet hynttyyt yhteen. Virosta on kuulunut hieman nurinaa, sillä sukulaiskansamme olisi mielellään nähnyt suositun ja palkitun Nublun omassa Eesti laul -viisukarsinnassaan eikä Suomen UMK:ssa. Vox populi on Viron vastine Kansanradiolle, minkä mukaan rapduon UMK-tyrkky on nimetty. Kappaleessa räpätään sekä suomeksi että viroksi – vironkielisessä osuudessa Nublu ilmeisesti vertaa sukupuolielintään akkuporakoneeseen – ja latinankielinen fraasi äännetään vähän sinne päin (poppuli), tosin sellaiseen muotoon se lienee virolaisten suussa vuosien saatossa muovautunut. Vox populi on saavuttanut ristiriitaisen vastaanoton, sillä suomalaisen artistin imagon mukaisesti musiikkivideon ja kappaleen oletetaan flirttailevan yleisimmillä salaliittoteorioilla, minkä tosin Mikael Gabriel on kiistänyt. Leijona ja lammas -metafora ei ole uutta UMK:n historiassa, sillä siihen nojautui jo yhdeksän vuotta sitten Jouni Aslak.

Suomalaisvirolainen yhteistyö ei ole ollut euroviisukontekstissa erityisen loisteliasta. Vuonna 2008 Viron Kummeli-tyylinen sketsihahmopoppoo Kreisiraadio hoilasi sekakielisessä viisussaan "mitäs nyt, kesävalot nyt". Tulevan kansanedustajan Jaana Pelkosen mielestä olisi ollut hulvattoman hauskaa, jos virolaiset sedät olisivatkin laulaneet kesävalojen sijaan kesäpanoista. Suomalaisen viisuselostajan kehotuksesta itse viisuesityksessä lausuminen olikin hieman häilyvää.

Vox populi on menestynyt suoratoistopalveluissa. Kappaleen rakenne on kovin sekava. Punainen lanka katoaa viimeistään erikoisessa oopperaosiossa. Kappaleen fanit ovat hehkuttaneet biisiä tarttuvaksi, mutta tietysti mikä tahansa on tarttuvaa, kun yhtä ja samaa hoetaan riittävän usein. Sinällään Vox populi olisi oivaltava nimi Suomen euroviisulle. Jos Euroviisut olisi viime vuonna ratkaistu kansan äänillä, kilpailu järjestettäisiin tänä vuonna Pohjanlahden tällä puolella.

5. Sara Siipola – Paskana

Tekijät: Mikko Koivunen, Sara Siipola, Emmi Hakala, Kaisa Korhonen

Upeaäänisen Sara Siipolan ensimmäinen levytys julkaistiin vuonna 2019. Siipola on ihastuttanut muun muassa Tähdet tähdet -ohjelmassa, mutta se jokin, jota voisi kutsua läpimurroksi, lienee koittanut vasta nyt UMK:n myötä. Käy illan äänestyksessä miten tahansa, Sara Siipola on jo voittanut. Paskana-hitillään hän on lyönyt itsensä läpi kansan tietoisuuteen. Kappaleen mahdollista euroviisumenestystä ei tässä vaiheessa vielä uskalla ennakoida, mutta ainakin Malmössä Sara Siipola esittelisi euroviisufoorumilla hienon suomalaisen pop-kappaleen.

Sara Siipolan kappaleen kohdalla suurin huomio kohdistuu tietenkin raflaavaan nimeen. Alatyylinen ilmaus on ilman muuta juuri se kappaleen koukku, jolla kiinnitetään huomiota ja herätetään reaktioita konservatiivisemman väestön keskuudessa. Eurovision laulukilpailuissa on sääntö, jossa luetellaan pitkä litania seikoista, joita kilpailulaulujen sanoitukset eivät saisi sisältää. Pykälään on listattu muun muassa kirosanat. Mikäli Sara Siipola äänestetään Suomen euroviisuedustajaksi, hänen ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan kappaleensa viisukelpoisuudesta. Säännön rikkominen ei nykyään automaattisesti johda hylkäykseen, vaan jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Euroopan yleisradioliitto EBU:lle tuskin lienee ongelma suomenkielinen kirosana essiivimuodossa, etenkin kun ilmaisulla on oikeakin merkitys.

6. Sexmane – Mania

Tekijät: Max Sene, Jussifer, MD$, Danitello

Max "Sexmane" Sene on ollut viime vuosina Suomen kuunnelluimpia artisteja. Jesse Markin on palkittu Emma-gaalassa kriitikoiden valintana, Sexmane yleisön suosikkina. Sexmanen vähemmän suosittu veli Isaac Sene kilpaili UMK:ssa kaksi vuotta sitten. Hänen hurtti savolainen homoerotiikkansa herätti etukäteen innostusta, mutta live-esitys oli täysi pannukakku surkean äänentoiston ja kummallisten kamerakulmien vuoksi.

Saas nähdä, onnistuuko Sexmanen esitys paremmin kuin veljellään. Levytysversiossa autotunea on hyödynnetty runsaasti, ja viisulavalla pääsolistin pitäisi vielä laulaa osuutensa livenä. Mania on kuitenkin taas uusi helmi Sexmanen hittiketjuun, joten eiköhän hänelle heru tästäkin kappaleesta jokunen roponen mania.

7. Windows95man – No rules!

Tekijät: Jussi Roine, Henri Piispanen, Teemu Keisteri

Sokeriksi pohjalle on jätetty höpsö ysäripastissi, jonka pääosassa ovat hassunhauskat hahmot. Kuva- ja videotaiteilija Teemu Keisterin kehittämä hulvaton alter ego Windows95man on maineikas DJ, jonka DJ-keikoilla on tietyissä piireissä vankkumaton suosio. Kaltaiselleni ummikolle Windows95manin hahmo vaikuttaa jonkinlaiselta Stigin ja Güntherin rakkauslapselta. Hänen viisuprojektissaan pääsolistina on Henri Piispanen, joka kieltämättä ainakin levyversiossa vetää mageesti. Jonkun muun suorittamana tällainen tankeroenglannin ryydittämä ysäridance leimattaisiin juntiksi, mutta koska asialla on Ukkeli-teoksistaan tuttu taiteilija Keisteri, No rules! onkin jollain tavalla hyväksyttävää ja "hipsteriä". Ehkä jonakin päivänä joku neurotyypillinen osaa selittää minulle eksplisiittisesti juntin ja hipsterin eron. Tarvinneeko erikseen tähdentää, että Windows95man heitti ensimmäisen keikkansa Flow-festivaaleilla vuonna 2013.

Mikäli No rules! valitaan Suomen viisuedustajaksi, Keisteri joutunee pohtimaan imagoaan uusiksi, sillä tavaramerkkien mainostaminen on edelleen oikeasti kielletty Euroviisuissa. No rules! ajaa illan viimeisenä höpsötyksenä saman asian kuin Portion Boys viime vuonna. Windows95manilla on vannoutunut ja äänekäs fanikuntansa somessa, mutta veikkaisin potentiaalisen äänestäjäsegmentin olevan sen verran kapea, ettei ehkä kuitenkaan riitä UMK:n voittoon.

Huuma ei takaa menestystä

UMK 2024 -show tulee varmasti olemaan Suomen euroviisuhistorian näyttävimpiä ja komeimpia satsauksia. Täpötäysi areenallinen euroviisumyönteisiä kansalaisia vetänee vertoja esimerkiksi länsinaapurimme viisuhuumaan, jota Suomessa vuosikymmeniä kaihoisasti kadehdittiin. Kovamaineinen viisukarsinta ei kuitenkaan takaa menestystä kansainvälisessä loppukilpailussa. Ruotsi ei ole Euroviisujen kestomenestyjä sen vuoksi, että Melodifestivalenilla on maine suurimpana ja kauneimpana viisukarsintana. Ruotsin menestys perustuu siihen, että heikkotasoisinakin vuosina Melodifestivalenista osastaan seuloa euroviisuedustajaksi se kovatasoinen, viimeisen päälle tuotettu ja hiottu paketti, joka vetoaa euroviisuäänestäjiin (ainakin raateihin).

Vaikka tämänvuotiset UMK-finalistit ovat nauttineet kohtuullisen hyvästä vastaanotosta kotimaassa, yksikään ei vaikuta ilmiselvältä viisumenestyjältä. Pahimmassa tapauksessa Malmön Euroviisuissa Suomen tie voi katketa jo semifinaalivaiheessa. Onneksi toukokuussa kilpailuasetelma on yhtä otollinen kuin viime vuonna: todellinen kamppailu käydään vasta lauantain finaalissa, sillä Suomi kilpailee ensimmäisessä semifinaalissa tiistaina, johon osallistuu vain 15 maata. Kymmenen viisua äänestetään finaaliin, vain viisi karsiutuu. Toivottavasti illan UMK-voittaja ei ole noiden viiden joukossa.

Eurovision laulukilpailu 2024 Malmössä: Suomen semifinaali tiistaina 7. toukokuuta, finaali lauantaina 11. toukokuuta.

Yle.fi: Kaikki UMK:sta – näin seuraat, äänestät ja chattailet mukana!