UMK 2024 sykkii modernissa sykkeessä

2020-luvulla suomalaisista on kuoriutunut euroviisuhullu kansakunta. Uuden Musiikin Kilpailu elää parhaillaan kukoistusaikaansa. Käärijän seuraaja kruunataan tänään täpötäydellä Nokia Arenalla, jossa päästään varmasti nauttimaan kansainvälisen tason viisuhuumasta. Vielä muutamia vuosia sitten kukaan ei olisi uskonut, että Suomea tituleerataan Euroviisujen "powerhouseksi".

Suomen euroviisuedustaja Malmön Eurovision laulukilpailuun valitaan tänä iltana Uuden Musiikin Kilpailun finaalissa. Lähetys alkaa klo 21.00, YLE TV1 ja YLE Areena.

Se parhaiten nauraa...

Kymmenisen vuotta sitten Uuden Musiikin Kilpailun alkuhämärässä tuotantoportaan edustaja valotti radiohaastattelussa, kuinka tavoitteena oli luoda Ruotsin Melodifestivalen -tyylinen kilpailu: kaiken kansan seuraama musiikkiohjelma, jonka tähtäin ei olisi ainoastaan euroviisuedustuksessa. Tuohon aikaan rinnastus euroviisukarsintojen kruununjalokiveen kuulosti lähinnä koomiselta. Alkuaikojen UMK:n sekava tositeeveemäinen formaatti ei innostanut suomalaisia. Katsojaluvut olivat alhaiset, huomattavasti matalammat kuin aikoinaan "perinteisillä" euroviisukarsinnoilla. Melodifestivalen oli euroviisukarsinnoista suurin ja kaunein – UMK marginaalinen ilmiö, joka ei herättänyt toivottua vastakaikua edes kotimaassaan.

Vaan armon vuonna 2024 UMK:n pitkäaikainen tuottaja Anssi Autio voi tukeutua sanontaan: "se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa". UMK järjestetään tänä vuonna Suomen suurimmalla areenalla. Liput tapahtumaan myytiin loppuun hujauksessa, aivan kuin maailmantähtien megaluokan konsertit. UMK:n houkuttelevuudesta kielii lipunmyynnin ajankohta: lokakuun alussa ei ollut vielä minkäänlaista aavistusta tämäniltaisen kilpailun osallistujista. UMK itsessään on brändi, joka vetää Nokia Arenan täyteen viimeistä piippuhyllypaikkaa myöten. Yhtäläisyys Melodifestivaleniin ilmenee siinäkin, että tänään UMK-spektaakkeli kerää kokoon tuhansia euroviisuharrastajia ympäri maailman. Aikaisemmin kiihkeimmät viisufanit suorittivat vuosittaisen pyhiinvaellusmatkansa Tukholmaan, mutta tänä talvena monen matkakohteena onkin Tampere. Ja kuten länsinaapurissa, UMK ei ole enää leimallisesti vain Suomen euroviisuedustajan valintatilaisuus, vaan merkittävä kevyen musiikin formaatti, jonka kautta ensiesitellään uusia hittejä kotimaan musiikkimarkkinoille.

Mikä hulluinta: myös UMK:n kenraaliharjoitus tänään iltapäivällä myi areenan täyteen. Kaksi UMK:n yleisötilaisuutta, ja liki 30 000 myytyä lippua! Minun nuoruudessani ei olisi voinut kuvitellakaan, että Suomen euroviisukarsintojen kenraaliharjoitus olisi ollut maksullinen yleisötilaisuus. Joinakin vuosina (etenkin alkukarsintoihin) jouduttiin houkuttelemaan väkeä tarjoamalla ilmaista pääsyä esimerkiksi opiskelijoille, jotta salit eivät olisi näyttäneet suorissa lähetyksissä kiusallisen tyhjiltä.

Suomen euroviisukarsintojen suurin kilpailuareena tähän mennessä on ollut Turkuhalli, nykyinen Gatorade Center, jossa kilpailu järjestettiin vuosina 1991 ja 1992 – siihen aikaan areenan nimi oli Typhoon-halli. Yleisradion silloisen viisuvastaavan Erkki Pohjanheimon agendana oli luoda viisuinstituution ympärille suuri kansanjuhla, tosin tuolloin ei luotettu pelkästään viisujen lumoon, sillä vetonauloiksi pestattiin useita vierailevia kansainvälisiä tähtiä. Katsomoihin raahautui noina vuosina lähes kahdeksantuhatta henkeä, mitä pidettiin huomionarvoisena saavutuksena. Tänä vuonna aikaisempi ennätys ylittyy kaksinkertaisesti – kenraaliharjoitus mukaan laskien nelinkertaisesti.

2020-luvulla suomalaiset ovat hurahtaneet Euroviisuihin. Eurovision laulukilpailun arvostus ei ole ollut suomalaisten keskuudessa koskaan niin huipussaan kuin nykyään. Syy on täysin looginen. Listablogin Timo Pennasen euroviisuvertailun perusteella Suomi on ollut tähän mennessä tämän vuosikymmenen neljänneksi menestynein maa. Saavutus on huikea siihen nähden, että edellisellä vuosikymmenellä Suomi oli vastaavasti neljänneksi heikoiten pärjännyt viisuosallistuja. Ulkomaalaiset euroviisufanit kutsuvat nykyään Suomea Euroviisujen "powerhouseksi". Mairittelevat luonnehdinnat eivät ole pelkästään hienosti sijoittuneiden viisuedustajien (Käärijä, Blind Channel) ansiota, sillä UMK kirvoittaa ylistäviä lausuntoja eräänä kovatasoisimpana ja kiinnostavimpana euroviisukarsintana. Kas tässä mainio esimerkki vlogista, jossa euroviisuasiantuntija hehkuttaa haltioitunein sanankääntein Suomen nykyistä panosta viisuinstituutioon.

Eräänlainen kutkuttava osoitus suomalaisten viisuinnostuksesta, mikä osoittaa maailman makaavan kummallisessa asennossa: Slovenialainen Joker Out sijoittui Liverpoolin Euroviisuissa sijalle 21. Syksyllä bändi saapui keikkailemaan Suomen maineikkaimmille rock-klubeille – ja liput vietiin käsistä muutamassa minuutissa! Parisenkymmentä vuotta sitten, jolloin Suomessa Euroviisuja halveksittiin avoimesti ja viisufaneja pidettiin häiriintyneinä kummajaisina, yksikään viisuharrastaja ei olisi millään mielikuvituksen ilveelläkään osannut ajatella, että vielä koittaa aika, jolloin a) slovenialainen euroviisuedustaja b) jonka menestys Euroviisuissa jäi sijalle kaksikymmentä jotain c) matkustaisi Suomeen keikkailemaan d) maamme autenttisimpaan rockpyhättöön e) joka myytäisiin loppuun f) koska esiintyjä herättäisi ennennäkemätöntä pöhinää nuorison keskuudessa.

Rap on uusi iskelmä?

Käärijän ainutlaatuisen suorituksen jälkeen odotukset UMK:lle ja Suomen seuraavalle euroviisuedustajalle olivat korkealla. Tähtitieteellisiin odotuksiin harvoin onnistutaan vastaamaan täydellisesti. Tämänvuotisen UMK:n finaaliseitsikossa on kieltämättä poikkeuksellisen paljon artisteja, jotka menestyvät suoratoistopalveluissa erinomaisesti ja jotka esimerkiksi ovat olleet ehdolla ja pokanneetkin Emma-pystejä. Jos joitakin vuosia sitten joku olisi väittänyt, että jonakin vuonna Suomen euroviisuedustusta havittelevat Mikael Gabriel tai Sexmane, hänelle olisi naurettu räkäisesti. Siitä huolimatta kilpailukappaleissa ei ole sellaista Dark siden tai Cha cha chan kaltaista yhtä lekaa, joka ottaisi luulot pois heti ensikuulemalta ja jonka potentiaalin viisulavalla haluaisi testata.

"Rap on uusi iskelmä", ovat musiikinasiantuntijat todenneet musiikkityylin valtavirtaistumisesta. Kenties Käärijän inspiroimana UMK:ssa kuullaan tänä iltana ennätysmäärä rapvaikutteisia biisejä. UMK on kokenut vuodessa melkoisen nuorennusleikkauksen. Milloinkaan aikaisemmin Suomen euroviisuehdokkaiden kilpailukavalkadi ei ole sykkinyt näin vahvasti ajan hengessä. UMK:n esiraadin puheenjohtaja Tapio Hakanen perusteli linjausta tiedotteessa: "musiikin trendeissä Suomessa ja maailmalla näkyy tempojen nousu, ja tämä kuuluu myös tämän vuoden biiseissä". Nykyään miltei jokaiselta pop-kappaleelta edellytetään jonkinlaista omakohtaista kulmaa, ja niinpä tänä iltana kuullaan useampia tarinoita haastavista elämäntilanteista, ulkopuolisuuden tunteista ja mielenterveysongelmista.

Modernisointikehityksen kääntöpuolena on tarjonnan yksipuolistuminen. Edelliset UMK:t pyrkivät olemaan laajemmin kaiken kansan viihdettä – eikä se suinkaan johtunut vain siitä, että joinakin vuosina mukaan oli valikoitu Dannyn tai Tommi Läntisen kaltainen kiintiökonkari. Ehkäpä raphybridien dominanssin vuoksi hienoista ennakkosuosikin viittaa kantaa kilpailuehdokkaiden "ajattomin" vaihtoehto – Sara Siipolan popballadi Paskana.

Hittirintamalla UMK 2024 -ehdokkaat ovat menestyneet kaksijakoisesti. Listablogin Timo Pennanen on huomauttanut, että kaikki tämänvuotiset kilpailijat ovat nousseet Spotifyn päivälistalla viidentoista parhaan joukkoon, mikä on ennennäkemätöntä. Alkuinnostuksen jälkeen suurin hössötys suurimpaan osaan kappaleista on laantunut. Spotifyn eiliselle Suomen Top 50 -listalle ylsivät vain Sara Siipolan Paskana (# 5), Mikael Gabrielin ja Nublun Vox populi (# 15) ja Sexmanen Mania (# 23).

#UMK2024 songs' Spotify streams as of the day of the event (February 10): 🇫🇮

Paskana - 2,197,388
Mania - 1,619,955
Vox Populi - 1,411,295
Dancing with Demons - 1,000,588
Kuori mua - 772,771
No Rules! - 651,274
Glow - 595,869

— Eurovision Charts (@esc_charts) February 10, 2024

Parhaiten hittitilastoissa on tähän mennessä pärjännyt Sara Siipola. Hän on myös vedonlyönnin kiistaton ykkössuosikki UMK:n voittajaksi. On kuitenkin syytä muistaa, etteivät hittisijoitukset korreloi euroviisuäänestysten kanssa. Kuumaa-yhtyeen Ylivoimainen oli viime vuoden valtaisimpia megahittejä. Kappale oli saavuttanut hittistatuksen hyvän aikaa ennen UMK-finaalia. Siitä huolimatta Ylivoimainen sijoittui UMK:n yleisöäänestyksessä vasta viidenneksi. Vuonna 2022 striimatuimpia kappaleita oli Bessin Ram pam pam ja Youngheartedin Sun numero – mutta viisumatkan nappasi The Rasmus. Kolme vuotta sitten Teflon Brothersin ja Pandoran I love you sekä Iltan Kelle mä soitan olivat soineet useammin kuin Blind Channelin Dark side, joka voitti UMK:n murskalukemin.

Koska tämänvuotisessa UMK:ssa ei ole yhtä ylivoimaista suosikkia, kilpailuasetelma saattaa olla hyvinkin avoin. Live-esitykset voivat nousta ratkaisevaan asemaan. UMK on kuin omat mini-Euroviisunsa, jossa jokaiselle kilpailijalle luodaan oma visuaalinen maailmansa. Oman lusikkansa soppaan työntävät kansainväliset raadit. Vaikka UMK:ssa niiden vaikutusvalta lopputulokseen on vain 25 prosenttia kokonaispotista – raadit ovat lähinnä viihteellinen kuriositeetti, jolla luodaan euroviisumaista vaikutelmaa – juryilla on mahdollisuus sekoittaa pakkaa, mikäli yleisöäänestys on tasainen.

UMK 2024 -kilpailijat esittelyssä

1. Sini Sabotage – Kuori mua

Tekijät: Aleksanteri Hulkko, Veikka Ercola, Wilma Virintie, Sini-Maria Makkonen, Sonny Kylä-Liuhala

Sini Sabotage rävähti listojen kärkeen yksitoista vuotta sitten Levikset repee -läpimurrollaan ja osoitti, että perinteisesti miehisenä pidetyssä rapskenessä pärjäävät myös naisoletetut. Valtakunnallista julkisuutta lisäsi rooli Idols-tuomarina. Sittemmin Sinin aikaansaannokset eivät kutkuttaneet kansakuntaa samalla tavalla (listasijoituksia mittaava singletaulukko on kieltämättä karua katseltavaa), minkä vuoksi ilkeämielisimmät musiikkitoimittajat ovat lyöneet artistiin yhden hitin ihme -leiman. Sini Sabotage on kuitenkin ollut aktiivinen kaikki nämä vuodet, ja ties vaikka UMK-tyrkky Kuori mua palauttaisi hänet takaisin valtakunnalliseen suosioon.

Kuori mua tuo mieleen Antti Tuiskun En kommentoi -aikakauden tyylin ja soundimaailman, jossa leikiteltiin modernilla soundimaailmalla ja kielenkäytöllä. Kaiken ilkikurisuuden ja eroottisuuden alle kätkeytyy – tekijöiden vakuuttelujen mukaan – painavampaa ja syvällisempää sanottavaa: Kuori mua vastaa esimerkiksi ennakkoluuloihin, joita julkisuuden hahmoihin kohdistuu. Uuh, aah ei olisi euroviisuyhteydessä mitään uutta. Tuleehan Iso-Britannian hittiviisuista Ooh aah... just a little bit tänä keväänä kuluneeksi 28 vuotta.

2. Cyan Kicks – Dancing with demons

Tekijät: Niila Perkkiö, Susanna Alexandra, Sara Ryan, Elize Ryd, Dan Lancaster

Metallia sekä elektronista rokkia ja poppia yhdistelevä Cyan Kicks osallistui kaksi vuotta sitten UMKiin Hurricanella. Yhtyeen esiintyminen oli kaikin puolin vahvaa ja ammattitaitoista, joten bändi sijoittui The Rasmuksen perään toiseksi päihittäen Bessin. Hurricanen tavoin Dancing with demons on Cyan Kicksin ja ruotsalaisen Amaranthe-yhtyeen keulakuvan Elize Rydin yhteistyön hedelmä. Tuotos on tälläkin kerralla sopivan voimakas kolmeminuuttinen rykäisy, mutta vertautuu kuitenkin ennemmin Jezebeliin kuin Dark sideen. Lisäksi sanoituksen kulunut demonitematiikka lipsahtaa kliseen puolelle. Demoneista on laulettu aika monessa Suomen euroviisussa... Hyvällä esityksellä ei olisi kuitenkaan poissuljettua, että Cyan Kicks lunastaisi kilpailumatkan Malmöhön. Kattauksen ainoa rokki erottuu joukosta edukseen ja Dancing with demonsin kertosäkeistö tarjoaa illan melodisimmat sävelkulut. Cyan Kicks – Black Horse?

3. Jesse Markin – Glow

Tekijät: Jesse Markin ja Totte Rautiainen

Liberialaissyntyinen Jesse Markin pelmahti musiikkikentälle vuosina 2018–19 ja hänet palkittiin nopeasti kahdella Emma-patsaalla ja Teosto-palkinnolla. Markinin musiikille on kuvaavaa, että Emma-palkinnoista toinen tuli kategoriasta kriitikoiden valinta, ja muun muassa Oskari Onninen on ylistänyt hänen albumiaan maasta taivaaseen.

Jesse Markinin Glow kuulostaa vanhan liiton iskelmämiehen korviin katu-uskottavalta klubimusiikilta. Opiskeluaikoina vietin aikaa seurassa, jossa oli hyvin tarkkaa, ettei mikään "väärä" musiikki saanut soida bileissä (paitsi aivan loppuillasta sillai än äs ironisesti) tai puritanistit saivat äänekkään kohtauksen. Glow lienee juuri sellaista oikeanlaista musiikkia, joka saa soida luvan kanssa ämyreistä Suvilahden suunnalla sijaitsevissa biletysmestoissa. Glow on lajissaan pätevä, mutta ehkäpä euroviisumenestystä ajattelen sellainen ilmeinen tarttuva koukku uupuu.

4. Mikael Gabriel x nublu – Vox populi

Tekijät: Mikael Gabriel, nublu, ANI, Omar Aberkane, hjalmar, Heviteemu, Jukka Immonen

Mikael Gabriel kohosi suosionsa huipulle 2010-luvun rap- ja hip hop -aallon hyökyessä. Kansan syvät rivit tavoitettiin viimeistään syksyllä 2016 Vain elämää -osallistumisen myötä, jossa Mikael Gabriel avautui vaikeasta elämästään ja kosketti omakohtaiseksi väännetyllä Lumi teki enkelin eteiseen -versioinnilla. Sittemmin artisti on herättänyt kohua näkemyksillään (muun muassa väittämällä Vladimir Putinin olevan "boss" ja "buli äijä" – Ukrainan sodan alkaessa hän katui lausuntoaan ja ihoonsa ikuistettua Putin-tatuointia), jotka herättävät vastakaikua vaihtoehtoisesti ajattelevan kansanosan keskuudessa.

Mikael Gabriel ja virolaistähti Nublu levyttivät neljä vuotta sitten yhdessä hitin Universum. Kaksikon aikaansaannos nousi striimilistojen kärkeen Suomenlahden molemmilla puolilla. Nyt he ovat jälleen lyöneet hynttyyt yhteen. Virosta on kuulunut hieman nurinaa, sillä sukulaiskansamme olisi mielellään nähnyt suositun ja palkitun Nublun omassa Eesti laul -viisukarsinnassaan eikä Suomen UMK:ssa. Vox populi on Viron vastine Kansanradiolle, minkä mukaan rapduon UMK-tyrkky on nimetty. Kappaleessa räpätään sekä suomeksi että viroksi – vironkielisessä osuudessa Nublu ilmeisesti vertaa sukupuolielintään akkuporakoneeseen – ja latinankielinen fraasi äännetään vähän sinne päin (poppuli), tosin sellaiseen muotoon se lienee virolaisten suussa vuosien saatossa muovautunut. Vox populi on saavuttanut ristiriitaisen vastaanoton, sillä suomalaisen artistin imagon mukaisesti musiikkivideon ja kappaleen oletetaan flirttailevan yleisimmillä salaliittoteorioilla, minkä tosin Mikael Gabriel on kiistänyt. Leijona ja lammas -metafora ei ole uutta UMK:n historiassa, sillä siihen nojautui jo yhdeksän vuotta sitten Jouni Aslak.

Euroviisukontekstissa kielisukulaisten välinen yhteistyö ei ole ollut erityisen loisteliasta. Vuonna 2008 Viron Kummeli-tyylinen sketsihahmopoppoo Kreisiraadio hoilasi sekakielisessä viisussaan "mitäs nyt, kesävalot nyt". Tulevan kansanedustajan Jaana Pelkosen mielestä olisi ollut hulvattoman hauskaa, jos virolaiset sedät olisivatkin laulaneet kesävalojen sijaan kesäpanoista. Suomalaisen viisuselostajan kehotuksesta itse viisuesityksessä lausuminen olikin hieman häilyvää.

Vox populi on menestynyt suoratoistopalveluissa. Kappaleen rakenne on kovin sekava. Punainen lanka katoaa viimeistään erikoisessa oopperaosiossa. Fanit ovat hehkuttaneet biisiä tarttuvaksi, mutta tietysti mikä tahansa on tarttuvaa, kun yhtä ja samaa hoetaan riittävän usein. Sinällään Vox populi olisi oivaltava nimi Suomen euroviisulle. Jos Euroviisut olisi viime vuonna ratkaistu kansan äänillä, kilpailu järjestettäisiin tänä vuonna Pohjanlahden tällä puolella.

5. Sara Siipola – Paskana

Tekijät: Mikko Koivunen, Sara Siipola, Emmi Hakala, Kaisa Korhonen

Upeaäänisen Sara Siipolan ensimmäinen levytys julkaistiin vuonna 2019. Siipola on ihastuttanut muun muassa Tähdet tähdet -ohjelmassa, mutta se jokin, jota voisi kutsua läpimurroksi, lienee koittanut vasta nyt UMK:n myötä. Käy illan äänestyksessä miten tahansa, Sara Siipola on jo voittanut. Paskana-hitillään hän on lyönyt itsensä läpi kansan tietoisuuteen. Kappaleen mahdollista euroviisumenestystä ei tässä vaiheessa vielä uskalla ennakoida, mutta ainakin Malmössä Sara Siipola esittelisi euroviisufoorumilla hienon suomalaisen pop-kappaleen.

Sara Siipolan kappaleen kohdalla suurin huomio kohdistuu tietenkin raflaavaan nimeen. Alatyylinen ilmaus on ilman muuta juuri se kappaleen koukku, jolla kiinnitetään huomiota ja herätetään reaktioita konservatiivisemman väestön keskuudessa. Eurovision laulukilpailuissa on sääntö, jossa luetellaan pitkä litania seikoista, joita kilpailulaulujen sanoitukset eivät saisi sisältää. Pykälään on listattu muun muassa kirosanat. Mikäli Sara Siipola äänestetään Suomen euroviisuedustajaksi, hänen ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan kappaleensa viisukelpoisuudesta. Säännön rikkominen ei nykyään automaattisesti johda hylkäykseen, vaan jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Euroopan yleisradioliitto EBU:lle tuskin lienee ongelma suomenkielinen kirosana essiivimuodossa, etenkin kun ilmaisulla on oikeakin merkitys.

6. Sexmane – Mania

Tekijät: Max Sene, Jussifer, MD$, Danitello

Max "Sexmane" Sene on ollut viime vuosina Suomen kuunnelluimpia artisteja. Jesse Markin on palkittu Emma-gaalassa kriitikoiden valintana, Sexmane yleisön suosikkina. Sexmanen vähemmän suosittu veli Isaac Sene kilpaili UMK:ssa kaksi vuotta sitten. Hänen hurtti savolainen homoerotiikkansa herätti etukäteen innostusta, mutta live-esitys oli täysi pannukakku surkean äänentoiston ja kummallisten kamerakulmien vuoksi.

Saas nähdä, onnistuuko Sexmanen esitys paremmin kuin veljellään. Levytysversiossa autotunea on hyödynnetty runsaasti, ja viisulavalla pääsolistin pitäisi vielä laulaa osuutensa livenä. Mania on kuitenkin taas uusi helmi Sexmanen hittiketjuun, joten eiköhän hänelle heru tästäkin kappaleesta jokunen roponen mania.

7. Windows95man – No rules!

Tekijät: Jussi Roine, Henri Piispanen, Teemu Keisteri

Sokeriksi pohjalle on jätetty höpsö ysäripastissi, jonka pääosassa ovat hassunhauskat hahmot. Kuva- ja videotaiteilija Teemu Keisterin kehittämä hulvaton alter ego Windows95man on maineikas DJ, jonka DJ-keikoilla on tietyissä piireissä vankkumaton suosio. Kaltaiselleni ummikolle Windows95manin hahmo vaikuttaa jonkinlaiselta Stigin ja Güntherin rakkauslapselta. Hänen viisuprojektissaan pääsolistina on Henri Piispanen, joka kieltämättä ainakin levyversiossa vetää mageesti. Jonkun muun suorittamana tällainen tankeroenglannin ryydittämä ysäridance leimattaisiin juntiksi, mutta koska asialla on Ukkeli-teoksistaan tuttu taiteilija Keisteri, No rules! onkin jollain tavalla hyväksyttävää ja "hipsteriä". Ehkä jonakin päivänä joku neurotyypillinen osaa selittää minulle eksplisiittisesti juntin ja hipsterin eron. Tarvinneeko erikseen tähdentää, että Windows95man heitti ensimmäisen keikkansa Flow-festivaaleilla vuonna 2013.

Mikäli No rules! valitaan Suomen viisuedustajaksi, Keisteri joutunee pohtimaan imagoaan uusiksi, sillä tavaramerkkien mainostaminen on edelleen oikeasti kielletty Euroviisuissa. No rules! ajaa illan viimeisenä höpsötyksenä saman asian kuin Portion Boys viime vuonna. Windows95manilla on vannoutunut ja äänekäs fanikuntansa somessa, mutta veikkaisin potentiaalisen äänestäjäsegmentin olevan sen verran kapea, ettei ehkä kuitenkaan riitä UMK:n voittoon.

Huuma ei takaa menestystä

UMK 2024 -show tulee varmasti olemaan Suomen euroviisuhistorian näyttävimpiä ja komeimpia satsauksia. Täpötäysi areenallinen euroviisumyönteisiä kansalaisia vetänee vertoja esimerkiksi länsinaapurimme viisuhuumaan, jota Suomessa vuosikymmeniä kaihoisasti kadehdittiin. Kovamaineinen viisukarsinta ei kuitenkaan takaa menestystä kansainvälisessä loppukilpailussa. Ruotsi ei ole Euroviisujen kestomenestyjä sen vuoksi, että Melodifestivalenilla on maine suurimpana ja kauneimpana viisukarsintana. Ruotsin menestys perustuu siihen, että heikkotasoisinakin vuosina Melodifestivalenista osastaan seuloa euroviisuedustajaksi se kovatasoinen, viimeisen päälle tuotettu ja hiottu paketti, joka vetoaa euroviisuäänestäjiin (ainakin raateihin).

Vaikka tämänvuotiset UMK-finalistit ovat nauttineet kohtuullisen hyvästä vastaanotosta kotimaassa, yksikään ei vaikuta ilmiselvältä viisumenestyjältä. Pahimmassa tapauksessa Malmön Euroviisuissa Suomen tie voi katketa jo semifinaalivaiheessa. Onneksi toukokuussa kilpailuasetelma on yhtä otollinen kuin viime vuonna: todellinen kamppailu käydään vasta lauantain finaalissa, sillä Suomi kilpailee ensimmäisessä semifinaalissa tiistaina, johon osallistuu vain 15 maata. Kymmenen viisua äänestetään finaaliin, vain viisi karsiutuu. Toivottavasti illan UMK-voittaja ei ole noiden viiden joukossa.

Eurovision laulukilpailu 2024 Malmössä: Suomen semifinaali tiistaina 7. toukokuuta, finaali lauantaina 11. toukokuuta.

Yle.fi: Kaikki UMK:sta – näin seuraat, äänestät ja chattailet mukana!

UMK 2022: Milleniaalirokkia vai jotain repäisevämpää?

Maailma ympärillä kuohuu, mutta kaikesta huolimatta tasavaltaan valitaan tänä iltana uusi euroviisuedustaja. Kuka saa kunnian esiintyä Suomen väreissä toukokuussa Eurovision laulukilpailuissa Torinossa? Se ratkaistaan Uuden Musiikin Kilpailussa. Suora lähetys Yle TV1 / Areena klo 21.

Kymmenvuotisjuhlaansa viettävän Uuden Musiikin Kilpailun tarina on kuin H. C. Andersenin sadusta Ruma ankanpoikanen. Runsaasti rujoa arvostelua osakseen saanut kilpailuformaatti on osoittautunut euroviisuperheen uljaaksi joutseneksi, jota ylistävät euroviisuharrastajat ympäri maailmaa. Uuden Musiikin Kilpailua 2022 on hehkutettu vuoden tasokkaimmaksi ja mielenkiintoisimmaksi viisukarsinnaksi – kehuja ovat vieläpä ryydittäneet kommentit, joissa kehotetaan muita maita ottamaan mallia Suomesta.

Vertaus klassikkosatuun on toki sikäli ontuva, ettei UMK suinkaan ollut alkuaikoina väärinymmärretty. UMK:n evoluutiossa varsinainen metamorfoosi tapahtui vuosikymmenen vaihtuessa, kun yhteistyö YleX-radiokanavan kanssa käynnistyi. YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakasen astuessa puikkoihin UMK löysi vihdoin ja viimein konseptin, jolla se löi itsensä läpi ja vakiinnutti asemansa suomalaisten keskuudessa. Samalla toteutui UMK:n tuottajien jo alun alkaen esittämä toive, että ohjelma esittelisi uutta kiinnostavaa kotimaista pop-musiikkia, eikä toimisi pelkästään leimallisesti euroviisuedustajan valintatilaisuutena. Nykyään Uuden Musiikin Kilpailun satoa kommentoivat ilman ironista aspektia katu-uskottavat tahot, jotka viittasivat kintaalla perinteisille viisukarsinnoille.

Eurovision laulukilpailujen arvostus lienee Suomessa tällä hetkellä suurempaa kuin koskaan aikaisemmin. Blind Channelin historiallisen menestyksen lisäksi viime kevään euroviisukappaleita kohosi Suomen listoille ennätyksellinen määrä. Kuvaavana esimerkkinä mainittakoon, että tämäniltaisen UMK:n yleisötilaisuus Turun Logomossa myytiin nopeasti loppuun. Måneskin-huuma jyllää Euroopassa edelleen, vaikka yhtye joutuikin harmillisesti omikronin vuoksi perumaan loppuunmyydyn Euroopan-kiertueensa.

Tämänvuotisen UMK:n ehdokasasettelua on luonnehdittu ohjelman historian kovatasoisimmaksi. Kieltämättä kilpailuseitsikosta jokainen puolustaa paikkaansa ja kaikissa ehdokkaissa on omat ansionsa. Mikä hienointa: UMK:n tarjonnassa huokuu raikas 2020-luvun syke. Suomen karsintakilpailussa ei kuulla Euroviisuja varten räätälöityjä "mittatilaustöitä", vaan autenttista populaarimusiikkia, joka olisi olemassa ilman viisukontekstiakin. Ainakin viime vuoden Euroviisuissa kärkipään sijoitukset irtosivat sellaisella reseptillä.

Mistä sitten UMK 2022:n seitsemän kilpailijan joukko muodostuu? Mukana on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä vientituotteista, yksi kiintiökonkari ja viisi enemmän tai vähemmän uutta lupaavaa nimeä, jotka toivovat UMK:sta ponnahduslautaa suurempaan valtakunnalliseen tietoisuuteen. UMK:n konventioiden mukaisesti nimekkäimmät tähdet osallistuvat lähetykseen muissa rooleissa: väliaikanumerona esiintyy JVG ja juontajaksi on pestattu Paula Vesala aisaparinaan YouTube-persoona Mmiisas – kekseliäs tapa tavoittaa laaja kohdeyleisö: koko kansan tuntema tähti ja tubettajasukupolven suosikki. Vesala on kunnostautunut pandemian aikana viihdetaiteilijoiden äänitorvena, joten kuullaankohan juonnoissa piikkejä valtiovallan asettamista koronarajoituksista.

Vaikka UMK:n ennakkosuosikin viittaa kantava The Rasmus on luonut suomalaiseksi yhtyeeksi poikkeuksellisen vaikuttavan kansainvälisen uran, ei bändi ole enää vuonna 2022 varsinaisesti kuuminta hottia. Lauri Ylöstä ja kumppaneita aikoinaan kiihkeästi fanittaneet lähestyvät keski-ikää, eikä Rasmuksella ole ollut Suomen listoilla merkittävää menestystä kymmeneen vuoteen.

Tietenkään valikoidut kappaleet eivät ole seitsemän parasta avoimeen kilpailuun lähetettyä sävellystä. Sellaiset ajat, jolloin Yleisradion nimittämä esiraati vilpittömästi pisteytti kaikki euroviisukarsintoihin pyrkineet ehdokassävelmät ja korkeimmilla pisteillä palkitut pääsivät mukaan kilpailuun, ovat jääneet auttamatta menneisyyteen. Paluuta Heikki Seppälän ja Erkki Pohjanheimon aikoihin ei ole. UMK:n lopulliset kilpailijat linjaava taho pyrkii varmistamaan, että show'sta muodostuu mahdollisimman koherentti ja viihdyttävä kokonaisuus. Sen vuoksi tämäniltaisessa ehdokasasettelussa on keskenään erilaisia kappaleita. Jokaisella seitsemällä esiintyjällä on oma roolinsa UMK:n ekosysteemissä. Tälläkin tavalla syntyy lupaava lopputulos: muutamat kilpailukappaleet ovat saaneet vallan lämpimän vastaanoton Suomen kansalta. Striimilukemat ja musiikkivideoiden katsojaluvut ovat olleet huikeita.

Kuka edustaa Suomea Torinon Eurovision laulukilpailujen toisessa semifinaalissa torstaina 12. toukokuuta? Niin vedonlyönnissä kuin erinäisissä gallupeissa ja nettikyselyissä The Rasmus on ollut ylivoimainen. Listoilla suurin menestyjä ei kuitenkaan ole ollut The Rasmuksen Jezebel, vaan Bessin Ram pam pam, joka on muun muassa komeillut viikosta toiseen Spotifyssa Suomen kuunnelluimpana kappaleena. Hittistatukseen on yltänyt myös Youngheartedin UMK-ehdokas Sun numero. Mutta, kuten euroviisukarsintojen ja esimerkiksi Syksyn sävelen pitkät historiat ovat osoitteneet, television laulukilpailun voittaja ei välttämättä ole menestynein hitti. Yleisöäänestyksiin osallistuvat sellaisetkin, joiden musiikkimieltymykset eivät heijastu listasijoituksiin. Viime vuonna ennen kilpailua Teflon Brothersin I love you ja Iltan Kelle mä soitan päihittivät Spotify-kuunteluissa Blind Channelin Dark siden mennen tullen – mutta lopulta Blind Channel voitti UMK:n yleisöäänestyksen murskalukemin.

Kuten euroviisulähetyksissä aina, televisiolähetyksessä nähtävät live-esitykset voivat kääntää ennakkoasetelmat päälaelleen. Suurin osa katsojista – ja potentiaalisista äänestäjistä – kuulee kappaleet suorassa lähetyksessä ensimmäistä kertaa. Moni ennakkosuosikki on menettänyt mahdollisuutensa, mikäli ei ole onnistunut vakuuttamaan televisiokatsojia. Euroviisuäänestykset ovat olleet julmia jopa kansainvälisille supertähdille, jotka ovat viisulavalla esiintyneet tai laulaneet heikosti. Vanhat meriititkään eivät paljon paina – kysykää vaikka Darudelta.

Oman osuutensa illan äänestysprosessiin tuovat seitsemän kansainvälistä raatia, joilla on 25 prosentin vaikutusvalta äänestystulokseen. Vaikka yleisöäänestyksen painoarvo on huomattavasti suurempi, pahimmassa tapauksessa raatiäänestys voi sekoittaa pakkaa.

Raapustan jokaisesta seitsemästä UMK-kilpailijasta mietelmät, joissa esitän arvioita niiden menestymismahdollisuuksia tämän illan äänestyksessä. Itsestään selvänä disclaimerina todettakoon, että arviot perustuvat kappaleiden studioversioihin ja musiikkivideoihin.

1. The Rasmus – Jezebel

Tekijät: Lauri Ylönen, Desmond Child

Helmikuussa 2012 kaikkien aikojen ensimmäinen UMK:n finaali järjestettiin mahtipontisesti Helsingin jäähallissa. Tilaisuuden liput eivät kuitenkaan menneet kaupaksi muille kuin hartaimmille viisufaneille – väestönosalle, joita kilpailun tuotantotaho kuvaili "oudoksi camp-lahkoksi". Yleisökadon estämiseksi paikalle yritettiin houkutella katsojia kutsumalla suosittuja esiintyjiä vieraileviksi tähdiksi. Aloitusnumeron vetäisi The Rasmus, joka esitti tuoreen kappaleensa I'm a mess. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin ympyrä sulkeutuu ja The Rasmus esiintyy jälleen UMK:ssa – yhtenä kilpailijana.

Jo pelkkä ilmoitus The Rasmuksen osallistumisesta Uuden Musiikin Kilpailuun ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen. Ympäri Euroopan sosiaalinen media täyttyi postauksista, joissa In the shadowsia nuorena luukuttaneet ilmaisivat nuoruuden suosikin näkemisen viisulavalla unelmien täyttymykseksi.

The Rasmuksen kappaleesta kaikuu bändin klassinen 00-luvun soundi. Jezebel on tuotettu varman päälle laadukkaasti – toisaalta sitä on arvosteltu myös riskittömäksi. Pöhinää on lisännyt entisestään kappaleen tuottaja Desmond Child, jonka kädenjälki kuuluu lukuisissa maailman suurimmissa kevyen musiikin klassikoissa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet maininnat, ettei Desmond Childin euroviisumenneisyys ole kovinkaan hohdokas. Desmond Child vastasi vuonna 2013 Bonnie Tylerin euroviisusta Believe in me, joka ei pärjännyt hääppöisesti (sija 19).

Voittaako The Rasmus UMK:n? Todennäköisesti kyllä, mutta en olisi sataprosenttisen varma. Mielessäni on kaksi skenaariota. Ensimmäisessä The Rasmus voittaa ylivoimaisesti yleisöäänestyksen vain olemalla The Rasmus. Suomen viisukarsintojen yleisöäänestyksen voitto on silloin tällöin livahtanut nimekkäimmälle tähdelle, vaikka kilpailukappale ei välttämättä olisi erityisen ylivoimainen muihin ehdokkaisiin verrattuna (esimerkkeinä Jari Sillanpää Valkeaa unelmaa ja Takes 2 to tango, Laura Voutilainen Addicted to you, Hanna Pakarinen Leave me alone, Saara Aalto No fear... – kysymyksen voisi muotoilla näin: olisivatko Takes 2 to tango tai Leave me alone tai No fear sijoittuneet yleisöäänestyksen ykkösiksi, jos sävelmät olisi tulkinnut Suomen kansalle täysin tuikituntematon laulaja pystymetsästä). Mutta ei Suomen kansa aina äänestä sokeasti suosituinta artistia. Vuonna 2009 Signmark ja Osmo Ikonen yllättivät energisellä ja vetävällä meiningillä ja päihittivät Jari Sillanpään. Seuraavana vuonna Eläkeläisten viisumatkaa pidettiin etukäteen varmana, mutta viisukarsintailtana kansan syvät rivit mobilisoituivat äänestämään Kuunkuiskaajia. Jos Rasmuksen live ei toimi toivotulla tavalla, voitto on kaikkea muuta kuin varma.

Suomalaisten euroviisuharrastajien mielipiteenvaihtoa on ollut mielenkiintoista seurata. Minun sukupolveni edustajat ovat assosioineet Rasmuksen nuorison suosikiksi, mutta 2020-luvulla Rasmuksen euroviisuedustusta liputtavat äänekkäimmin vanhan liiton viisufanit ja muut konservatiiviset setämiehet. Sen sijaan euroviisuharrastajien nuorisosiipi haukkuu The Rasmusta boomeriksi.

2. Isaac Sene – Kuuma jäbä

Tekijät: Isaac Sene, Alvar Escartin

UMK 2022:n ilopilleri on ehdottomasti Isaac Sene, jonka riemastuttavassa veisussa yhdistyy ultramoderni tuotanto ja ainutlaatuisen sensuelli lataus – ja ujostelematon artisti, joka tavvoo ilmiselvää savvoo. Kulttuuritoimituksen Heli Mustonen kirjoitti osuvasti: "En olisi kuunaan uskonut näin itäsuomalaisena ihmisenä, että aksentilla, jota on koko ikänsä piilottanut, voidaan laulaa niin kuumasti seksistä." Kuuma jäbä on häpeämätön kokonaisuus, joka ei jätä kylmäksi. Moninaisuutta käsittelevä kappale tulee löytämään tiensä Pride-teemaisille soittolistoille. Alan piirit ovat ottaneet Kuuman jäbän omakseen.

Kappaleen erinomaisen mukaansatempaava äänimaisema edustaa aivan uudenlaista tyyliä Suomen viisuhistoriassa. Tähän verrattuna The Rasmus kuulostaa retrolta. Ennakkoarvioissa on kuitenkin aprikoitu toimiiko kokonaisuus lavalla yhtä hyvin kuin studioversiossa. Kolmeminuuttisen merkittävimmät ansiot ovat ennen kaikkea sovituksellisia ja tuotannollisia. Ja onko sisältö sittenkään yhtä vaikuttava kuin ulkokuori?

UMK:n voittaja? Jos live onnistuu täydellisesti, niin ehkäpä, ehkäpä... Siilinjärvi maailmankartalle!

3. Olivera – Thank God I'm an atheist

Tekijät: Olivera, Lenno Linjama, Alpo Nummelin

Oliveran ajanmukainen intiimi balladi kerää ylistystä ja herättää ajatuksia. Kokonaisuus turvautuu nykyaikaisen popkappaleen muottiin: pohdiskellaan omakohtaista kokemusta tai tuntemusta, joka tulkitaan keinotekoisesti luodulla muodikkaan maneerisella laulutyylillä à Billie Eilish.

Syvällinen slovari on löytänyt oman vankkumattoman kannattajakuntansa ja aiheuttanut keskustelua. Toistaiseksi keskustelu on tosin ollut pikemminkin metakeskustelua. Juuri kukaan ei ole ilmaissut loukkaantuneensa kappaleen nimestä vaan keskustelu on keskittynyt siihen voiko joku ottaa nokkiinsa. Laulun nimi olisi toki Euroviisujen viitekehyksessä raflaava, sillä harvemmin euroviisusävelmään on otsikoitu mitään henkilökohtaiseen vakaumukseen liittyvää. Tähän mennessä lähimpänä on varmaan ollut Saksan karsinnoissa vuonna 2000 toiseksi sijoittunut I believe in God. Tähän mennessä mielipiteitä on enemmän jakanut Oliveran tulkinta: "upea ääni, kylmät väreet", ylistävät yhdet, "sietämättömän ärsyttävä laulutapa", tuskailevat toiset.

Oliveran kappaleen nimeä on hehkutettu oivaltavan nerokkaaksi ja omaperäiseksi. Miksiköhän?

UMK:n voittaja? Kenties. Oliveran laulussa on uniikki tunnelmansa ja mikäli se onnistuu välittymään myös esityksessä, olen pallotellut mahdollisuutta, että Olivera onnistuu erottumaan joukosta edukseen tyylikkyydellään ja tekee normajohnit. Thank God I'm an atheist saattaa olla kuumaa valuuttaa kansainvälisten raatien keskuudessa. Itse asiassa laulu muistuttaa jossain määrin Bulgarian viimevuotista viisua Growing up is getting old, joka pärjäsi erinomaisen hyvin nimenomaan raatiäänestyksessä (kuudes sija 110 pisteellä) mutta romahti yleisöpisteissä (18:s sija ja 30 pistettä).

Mielenkiintoinen viisuanekdootti: Thank God I'm an atheist oli alun perin valittu mukaan jo viime vuoden Uuden Musiikin Kilpailuun, mutta Olivera joutui henkilökohtaisista syistä jättämään leikin kesken. Kappaletta ei julkaistu missään ja tiimi lähetti sen uudestaan tämänvuotiseen kilpailuun. UMK:n tuotantotaho otti yhteyttä Oliveraan kysyäkseen jatkavatko siitä mihin edellisenä vuonna jäivät. Olisikin kiinnostavaa tietää, nousiko joku viimevuotisen UMK:n kilpailijoista varasijalta Oliveran tilalle.

4. Bess – Ram pam pam

Tekijät: Bess, Jonas Olsson, Tomi Saario, Joonas Angeria

Käy tämäniltaisessa äänestyksessä miten tahansa, Bess saapuu maaliin voittajana – sijaluvusta viis. Hän on saanut uransa ensimmäisen ison hitin. Energinen Bess ja rempseä elektropop Ram pam pam on ollut alkuvuoden 2022 merkittävimpiä kotimaisia menestyksiä.

UMK:n voittaja? Jos live menee nappiin, niin miksipäs ei. Suomalaiset pitävät kappaleesta vilpittömästi ja myös kansainvälisillä euroviisusivustoilla biisi on kirvoittanut positiivista palautetta. Suomessa päätään on jälleen nostanut maailman väsynein iänikuinen kielikeskustelu – kannattaako Euroviisuihin lähettää suomenkielistä esitystä – mutta ainakin ulkomaalaisten kommenttien perusteella kappaleen tenho on juuri näppärässä suomen kielen käytössä, mikä kuulostaa onomatopoeettisesti kiehtovalta. Ehkäpä nuoret ovatkin oikeassa. Jos The Rasmus onkin boomeria ja Bess edustaa virkistävää 2020-luvun tendenssiä.

Eikä nimi kappaletta pahenna ellei kappale nimeä. Sopisihan Ram pam pam euroviisuedustajaksi maalle, joka on saavuttanut yhden parhaimmista sijoituksistaan säveltaiteen teoksella nimeltään Tom tom tom.

5. Younghearted – Sun numero

Tekijät: Reeta Huotarinen, Vilma Alina, Joonas Keronen

Younghearted edustaa nykypäivän popmusiikille ominaista "indiestä valtavirtaan" -kehitystä. Yhtye sai valtakunnallista huomiota tapaninpäivänä pääministereiden tähdittämässä Elämäni biisi -televisio-ohjelmassa, jonka jälkeen trio on tunnettu Sanna Marinin lempibändinä. Youngheartedin Tässä ja nyt -kappaleen valinta kuvastaa pääministerimme mielikuvituksen tasoa. Kymmenissä tuhansissa kotitalouksissa kuului varmasti kohahdus, kun muutaman vuoden vanha suomalainen kappale ei paljastunutkaan Antti Rinteen saati Esko Ahon elämän biisiksi...

UMK:n agendana on tarjota foorumi uudelle kotimaiselle musiikille ja löytää soitettavaa YleX:n soittolistoille. Youngheartedin elegantti ja pehmeä Sun numero täyttää tämän tarkoituksen täydellisesti.

UMK:n voittaja? Vaikka kappale on hitti ja bändillä on fanikuntaa, pidän tätä yhtenä epätodennäköisimmistä voittajista. Youngheartedin UMK-osallistumisen tähtäin ei ole toukokuisessa euroviisureissussa.

6. Cyan Kicks – Hurricane

Tekijät: Susanna Alexandra, Niila Perkkiö, Leevi Erkkilä, Pietari Reijonen, Elize Ryd, Chris Walla, Zakk Cervini

UMK-kattauksen toinen rokkipumppu seuraa Blind Channelin viitoittamaa tietä. Cyan Kicks on levy-yhtiö Ranka Kustannuksen tämänvuotinen panostus Uuden Musiikin Kilpailuun. Tiedotteiden mukaan yhtye yhdistelee raskasta metallia sekä elektronista rokkia ja poppia. Hurricane on Cyan Kicksin ja ruotsalaisen Amaranthe-yhtyeen keulakuvan Elize Rydin yhteistyön hedelmä. Tuotos on lajissaan pätevä ja sopivan voimakas kolmeminuuttinen rykäisy. Siltikin hieman harmittaa, että lopputulos muistuttaa enemmän kädenlämpöistä Kypros 2016 -"rokkia" (finaalin sijoitus 21) kuin päräyttävää Dark sidea, joka ottaa heti ensikuulemalta luulot pois. Ehkäpä Blind Channel on nostanut riman niin korkealle, että tämänvuotisilta UMK-ehdokkailta odotetaan enemmän kuin aikaisemmin.

UMK:n voittaja? Jos esitys on vahva, Cyan Kicks voisi olla illan yllättäjä. Cyan Kicks liikkuu samoilla apajilla kuin The Rasmus. Mahtavatko kilpailun kaksi bändiä syödä toistensa kannatusta. Rasmus nousee lavalle ensimmäisenä, mutta viekö myöhemmin esiintyvä Cyan Kicks Rasmukselta liike-energiaa.

7. Tommi Läntinen – Elämä kantaa mua

Tekijät: Leo Hakanen, Jere Marttila, Elli Haloo

Viime vuoden UMK:n finaalilähetyksen vierailevana tähtenä nähtiin Haloo Helsinki, joka ensiesitti viimeisimmän hittinsä Piilotan mun kyyneleet. Tänä vuonna Suomen suosituimpiin lukeutuva bändi osallistuu kilpailuun – ei sentään esiintyjänä, mutta bändin jäsenet ovat kynäilleet Tommi Läntisen ehdokkaan Elämä kantaa mua. Mahtavaa sukupolvien välistä yhteistyötä!

Tommi Läntinen on viisukarsintakonkari, sillä hän oli mukana vuonna 2005 laululla Mitä vaan. Suomen kansa ei kuitenkaan äänestänyt Läntistä alkukarsinnasta jatkoon, vaikka myöhemmin laulu kelpasi Radio Suomelle paremmin kuin hyvin.

On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka arvostavasti UMK:n nuoremmat kilpailijat ovat suhtautuneet nelisenkymmentä vuotta musiikkiskenessä pyörineeseen Tommi Läntiseen, joka on jostain syystä ollut musiikkimedian ja puritaanisten rokkipoliisien sylkykuppina. Yhteenvetona tautologiaa vilisevä virke: elämänmyönteinen prätkäilyn autuutta ylistävä Elämä kantaa mua istuu passelisti kuusikymppisen Läntisen tämänhetkisen elämäntilanteen elämänfilosofiaan – vaikkakin on todettava, ettei kappaletta ole rakennettu kaikkein omaperäisimmistä aineksista.

UMK:n voittaja? Tokkopa vain, mutta toivottavasti Elämä kantaa mua kartuttaa Tommi Läntisen hittisaldoa, ja karismaattinen esiintyjä pääsee suorassa lähetyksessä näyttämään nuoremmallekin katsojakunnalle, mikä hän on miehiään.

Aiheesta muualla

Yle.fi: Tiia-Mari Laitila, Kaikki UMK22-finaalista – Näin seuraat, äänestät ja chattailet mukana!.

Life after Helsinki 2007: EUROVISION 2022: FINLAND - UMK 2022 REVIEW AND CHART ACTION.

Kulttuuritoimitus: Heli Mustonen, UMK-finaalissa on yksi varma voittaja – ja se ei ole se, jota kaikki veikkaavat.

Helsingin Sanomat: Ilkka Mattila, HS arvioi UMK-finalistit: tarjolla on tavallista enemmän rockia ja kovatasoisia kappaleita, mutta joukosta nousee esiin yksi erityisen rohkea veto.

Ilta-Sanomat: Pauliina Leinonen, Ulkomaalaiset asiantuntijat hehkuttavat erityisesti yhtä UMK-kappaletta – perässä hengittää yllätyshitti.

Ilta-Sanomat: Tatu Onkalo, IS-raadin tuomio: Yksi Suomen Euroviisu-biiseistä ylitse muiden – ja se ei ole Rasmus: "Ensikuulemalla vihasin syvästi".

Iltalehti: Heli Mettänen, Maailmalla ällistellään Suomen UMK-ehdokkaita – keskustelu käy kuumana: "He vievät vielä toisen euroviisuvoittonsa".

Iltalehti: Mari Pudas, Ismo Puljuväri, IL jakoi leijonat ja lampaat UMK-kappaleille: Yksi ylitse muiden.

Eurovisionistin matkassa: Vuoden 2022 UMK-kappaleet läpiruodinnassa osa 1 ja osa 2.

Venlan maailma: UMK 2022 finalistit - ajatuksiani ja kuka on suosikkini?.

Pipertäjän paratiisi: Uuden Musiikin Kilpailu 2022.