Ylitorniolaiset siskokset matkustivat Fazerille koelauluun. Siellä he kohtasivat kotimaisen musiikkituotannon johtajan Jaakko Salon, jonka säestyksellä he lauloivat muun muassa ikivihreät Yö saaristossa ja Lapin tango. Koelaulu sujui nappiin ja sisarusduon ensimmäistä pitkäsoittoa alettiin suunnitella. Fazerin tiedotuspäällikkö Lasse Norres väänsi kekseliäästi sisarusten sukunimestä duolle nimen CatCat. CatCatin ensimmäinen single Toimii näki päivänvalonsa vielä vuoden 1991 puolella. CatCat on juhlinut 25-vuotistaivaltaan vuonna 2017, koska ensimmäinen albumi ilmestyi vuonna 1992, mutta jos oikein tarkkoja ollaan ja kunnolla viilataan pilkkua, niin ihan ensimmäisestä levytyksestä on kulunut jo 26 vuotta.
Alkuvuodesta 1992 julkaistiin Timo Lindströmin tuottama esikoisalbumi CatCat. Levyn musiikillisena nokkamiehenä oli Risto Asikainen, jonka suuret menestyksen päivät levymogulina olivat vielä edessä. Asikainen sovitti levyn kaikki 12 kappaletta ja vastasi myös älppärin äänittämisestä ja miksaamisesta. Levy koottiin puoliksi käännöskappaleista ja puoliksi kotimaisista sävellyksistä, joista suurin osa on Asikaisen kynäilemiä. Alusta lähtien CatCatin musiikkityyliksi vakiintui iloinen ja elämänmyönteinen pop-musiikki. Esikoislevyltä parhaiten elämään lienee jäänyt aloitusraita Chicabum. "Silloin kun sun sydän lyö chica-chica-bumba, tiedät että alkaa rakkauden rumba", soi korvamatona vuonna 1992. Duon rohkeaa imagoa siivittivät vähäpukeiset tyttökuvat. Tyyliä – johon olennaisena osana kuuluivat pienet topit, minihameet ja korkosaappaat – Kätkät ovat itse myöhemmin luonnehtineet "pimatsumeiningiksi". Vaikka näyttävät ja uhkeat Kätkän siskokset herättivät huomiota, heidän debyyttialbuminsa ei osoittautunut kaupalliseksi menestykseksi. Vuosien saatossa se on kuitenkin noussut iskelmäharrastajien keskuudessa melkoiseksi kulttiklassikoksi ja etenkin albumin CD-painos on muodostunut todelliseksi keräilyharvinaisuudeksi. Kätkät ovat kertoneet, että heillä ei ollut ensimmäisen levyn valmistamisen aikaan tarkkaa käsitystä, millaista musiikkia he halusivat esittää. "Olimme nuoria maalaistyttöjä, jotka eivät tienneet musiikkibisneksestä yhtään mitään", on Katja Kätkä kertonut. Kätkät saivat levylle omina toiveinaan kappaleet Et mennä saa (ruotsalaisen sisarusduon Lili & Susien Can't let you go, johon Turkka Mali kynäili suomenkielisen sanoituksen) sekä Mun beibi ei haluu (alun perin 70-luvun diskoklassikko I love to love), mutta muutoin heillä ei ollut sananvaltaa levytettävien kappaleiden suhteen. Niin, mitä se beibi ei haluu? No se ei haluu tanssimaan, tietenkin.
Yhteistyö Fazerin kanssa ei jatkunut enää ensimmäisen albumin jälkeen. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että CatCatin taru olisi päättynyt siihen. Vielä vuonna 1992 Hausmyllyn Petri "Lowland" Alanko tarjosi Kätkille sävellystään Yksin sateeseen. Samoihin aikoihin sisarukset tutustuivat televisiokanava PTV:n järjestämällä Musavisa-risteilyllä Puolikuu-yhtyeen Kari Pesoseen, joka työskenteli Erkki Puumalaisen Base-Beat-levy-yhtiön studioilla. Palaset loksahtivat kohdalleen. Puumalainen innostui välittömästi Yksin sateeseen -kappaleesta ja tarjosi CatCatille levytysmahdollisuutta. Näin sisarusduo pääsi levyttämään läpimurtohittinsä. Yksin sateeseen on osoittautunut kestosuosiksi, joka edelleen villitsee menon CatCatin keikoilla. Kun nuorempi sisaruksista Katja vielä värjäsi hiuksensa tummiksi, brändi nimeltään oli CatCat valmis. Duon tyyli oli löytynyt, ja tuosta lähtien Virpi ja Katja ovat saaneet itse vaikuttaa levytysmateriaaliinsa. Yhteistyö Erkki Puumalaisen kanssa jatkuu vieläkin tänä päivänä, vain levy-yhtiön nimi on vaihtunut Base-Beatista Poptoriksi.
Seuraava projekti oli Make Lentosen ja Kari Sallin kynäilemä Bye bye baby. Tarinan mukaan miehet olivat laulua viimeistellessään kommunikoineet lähinnä puhelimitse. Laulu lähetettiin Suomen euroviisukarsintoihin 1994 ja se läpäisi esiraadin seulan. Laulu oli alun perin tarkoitettu CatCatille, mutta Yleisradio ei ollut lainkaan mielissään säveltäjien kaavailemasta esiintyjävalinnasta. Suomalaiset viisutuottajat eivät olisi mitenkään kelpuuttaneet rohkeista iltatyttökuvista tuttuja siskoksia kilpailemaan viisukarsintoihin. Bye bye babya laulatettiin eri laulajilla ja sen esittäjäksi kaavailtiin jopa Aija Puurtista. Pitkän vääntämisen jälkeen Lentonen ja Salli saivat Yleisradion pään käännettyä ja CatCat kutsuttiin koelauluun. Lopulta kaikki osapuolet tulivat yksimielisesti siihen tulokseen, että Bye bye babylle ainoa oikea esittäjä on CatCat. Sensuellit kuvat eivät poissulkeneet laulutaitoa.
Vuoden 1994 euroviisukarsinnat järjestettiin maaliskuun alussa uutuuttaan hohtavassa hulppeassa Tampere-talossa. Yleisradio oli satsannut suureelliseen yleisötapahtumaan, mutta itse kilpailukappaleiden taso jätti toivomisen varaa. Laulujen esittäjien joukossa oli lukuisia Suomen kansalle täysin tuntemattomia nimiä, kuten Dario, Sari Sakki tai Marina Sigfrids. Kilpailuun osallistui myös muuan Tauski, jonka lopullinen läpimurto antoi vielä odottaa itseään. Viisukarsintojen ennakkosuosikkina pidettiin teinisensaatio Janitaa, mutta hänen soulahtava balladinsa Enkeli ei tainnut avautua yhdellä kuuntelukerralla suurelle yleisölle tarpeeksi hyvin. Bye bye baby ja näyttävien Kätkän sisarten edustama "arktinen glamour" erottui kilpailukavalkadissa edukseen. Vuoden 1994 viisukarsinnoissa Suomen kansa sai ensimmäistä kertaa valita viisuedustajansa puhelinäänestyksellä. Kaikkien äänestäjien kesken arvottiin videonauhuri. Ennusmerkit vaikuttivat lupaavilta, kun ennen tulosten julkistamista suorassa lähetyksessä otettiin yhteyttä arvonnan voittajaan, joka paljasti äänestäneensä CatCatia. Voittajasta ei ollut lopulta mitään epäselvyyttä: Bye bye baby voitti äänestyksen ylivoimaisesti 25 834 äänellä. Toiseksi sijoittui suomenruotsalaisissa piireissä suosiota nauttinut Susann Sonntag rutinoituneen iskelmäsäveltäjän Kari Kuusamon laululla En dans på livets vågor (17 438 ääntä) ja kolmanneksi ennakkosuosikin viittaa kantanut Janitan Enkeli (14 646 ääntä). Kätkän sisarukset olivat onnesta soikeina. Euroviisujen seuraaminen oli ollut heidän lapsuudessaan aina vuoden kohokohta, ja nyt he saivat itse edustaa Suomea. Euroviisukarsintojen jälkeen molemmat siskokset marssivat opinahjoihinsa anomaan vapaata loppukevääksi.
Euroviisuissa kansainväliselle lehdistölle jaettiin singleä, jossa oli Bye bye babyn englanninkielinen versio. Alkuperäistä suomenkielistä levytystä mainostettiin nimellä "Exotic Finnish version". |
Vuoden 1994 Eurovision laulukilpailuissa Suomi oli kerrankin satsannut näyttävään promootioon. Kuva: © SECHUK.com |
Vappuaattona 1994 yli miljoona suomalaista silmäparia tapittivat euroviisufinaalia. Suomi oli arvottu esiintymään jo toisena. Kapellimestari Olli Ahvenlahti toivotti sadoille miljoonille televisiokatsojille "hyvää vappua". Kaikki mitä sen jälkeen viisulähetyksessä tapahtui seuraavan kolmen minuutin aikana oli luonnehdittavissa mahalaskuksi.
Euroviisuharrastajien mielestä Dublinin lavalla Suomen esityksen kaikki osa-alueet olivat jokseenkin pielessä. CatCatin esiintymisasut haukuttiin tyylittömiksi. BBC:n sarkastisen viisuselostajan Terry Woganin mukaan sisarusduo esiintyi äitinsä vanhoissa alusvaatteissa. Suuria hurraa-huutoja ei saavuttanut myöskään taustatanssijoiden koreografia, jota pidettiin halpahintaisena ja kornina. Toisaalta Euroviisuissa tultiin näkemään myöhempinä vuosina vastaavanlaisia tanssijoita, joten kenties Charles Salter ja James Black olivat vain edellä aikaansa? Suomen kapellimestari Olli Ahvenlahti oli sovittanut laulun kokonaan orkesterille. Sähäkkä eurodiskokappale kuulosti orkesterin säestämänä huomattavasti laimeammalta ja vaisummalta kuin levytysversio. Monien muiden maiden ammattimaisiin esityksiin verrattuna Suomen performanssi vaikutti auttamattoman kotikutoiselta. Saliyleisön innostuneista suosionosoituksista huolimatta Suomen viisuhaaveet valuivat viemäristä alas, ja pisteidenlasku oli suomalaisittain masentavaa seurattavaa. Suomi oli tulostaululla pitkään nollilla, kunnes kahdeksantenatoista pisteensä jakanut Bosnia-Hertsegovina muisti Suomea yhdellä pisteellä. Seuraavana äänestysvuorossa ollut omintakeisesti äänestänyt Kreikka antoi Suomelle peräti kymmenen pistettä, mutta sen jälkeen pistehanat hyytyivät jälleen. 11 pisteen saalis oikeutti 25 kilpailijan joukossa 22. sijaan. Euroviisut päättyivät Suomen osalta jälleen valtaisaan pettymykseen. Tuloksen seurauksena Suomi joutui jäähylle seuraavan vuoden viisuista. Suomalainen euroviisuasiantuntija Asko Murtomäki on luonnehtinut kirjassaan
Irlanti voitti Euroviisut jo kolmatta kertaa peräkkäin – ja tällä kertaa täysin ylivoimaisesti viisujen silloisella piste-ennätyksellä. Suomen taakse tulostaululla jäivät Alankomaat, Viro ja Liettua. |
CatCatin toinen albumi myi platinaa. |
CatCatin kolmas albumi vuodelta 1995 sisältää radiohitit Kyyneleet, Piirtelet mun sydämeen ja Enkeli. |
Vuosituhannen vaihduttua aika oli kypsä CatCatin paluulle. Kesällä 2000 CatCat teki comeback-keikkansa Heinäveden iskelmäfestivaaleilla. Seuraavana vuonna julkaistiin paluulevy Yö ja päivä, josta parhaiten elämään lienee jäänyt Antti Kleemolan säveltämä hieno pop-balladi Jos katsot taaksesi. Samana vuonna Poptori julkaisi kokoelmalevyn Parhaat, johon koottiin CatCatin levytyksiä vuosilta 1994–2001. Kokoelma myi kultaa. Suomen kansa ei ollut unohtanut suosikkikissojaan.
CatCat on pysynyt tyylilleen uskollisena jo neljännesvuosisadan ajan. He eivät ole muuttuneet ajan virtausten mukana, vaan tekevät omaa juttuaan omilla ehdoillaan. CatCat on monella tavalla ainutlaatuinen ilmiö kotimaisen kevyen musiikin kentällä. He esittävät kimaltelevissa glittermekoissa – viimeisimmät esiintymisasut on hankittu New Yorkista! – rehellistä disko- ja dancemusiikkia näinä melodiattomien radiohittien aikoina täällä tasapäistämisen luvatussa maassa. Levytysmateriaalistaan he vastaavat hyvin pitkälti itse. Katja Kätkä on kunnostautunut vuosien saatossa laulujen säveltäjänä. Ensimmäinen Katjan levytetty sävellys on erinomaisen raflaava Aurinkotanssija vuodelta 2003. Sanoitukset tilataan luottosanoittajilta, jotka osaavat räätälöidä juuri CatCatille sopivia tekstejä. 2010-luvulla levytysten sovituksista ovat vastanneet Antti Turpeinen ja Petri Kokko, joiden kanssa yhteistyö on saumatonta. Levy-yhtiö hoitaa jakelun. Poptorin valttikortteina ovat edulliset hinnat ja laaja jakeluverkosto, sillä yhtiön levyjä on myyty kaikki nämä vuodet musiikkialan liikkeiden lisäksi muun muassa marketeissa ja huoltoasemilla.
"Meille on keikoilla ja levyillä ollut tärkeää esittää musiikkia, josta itse pidämme. Itse olemme halunneet päättää kaikesta meihin liittyvästä. Meille on tärkeää, että meillä on ihan oma juttumme. Emme ole miettineet tulevaisuutta silloin nuorena ensimmäistä levyä tehdessämme sen enempää kuin nytkään. Teemme tätä hommaa niin kauan kuin on kivaa", on Virpi Kätkä todennut.
Vuonna 2015 julkaistulla albumilla Kukat kauniit CatCat tulkitsee omia versioitaan tekstivetoisista ikivihreistä. |
"Edelleen haluamme, että kappaleemme ovat koukuttavan melodisia, niin kuin 90-luvulla tehtiin. Olen innoissani, että olen saanut säveltää myös itse levyillemme useita kappaleita. Viimeisin omista sävellyksistäni on Sielun sirpaleet, josta on tullut Spotifyssa ja YouTubessa yksi meidän kuunnelluimpia kappaleitamme. Teksteihin olemme halunneet kuitenkin lisää henkisyyttä ja syvyyttä, kuten Sielun sirpaleistakin kuulee. Monet ihmiset ovat kertoneet saaneensa lohtua ja voimaa kappaleen sanoituksesta ja että sanat ovat kuin suoraan heidän omasta elämästään", Katja Kätkä on luonnehtinut.Keväällä 2017 25-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistu CatCat 25 vuotta -juhlalevy kiteyttää hienosti CatCatin uran – ennen ja nyt. Levylle on koottu parhaimmisto CatCatin vanhoista kappaleista, joista useammasta on tuunattu uudet alkuperäisiä menevämmät versiot. Uusista levytyksistä Katjan säveltämät ja Kristian Kuisman sanoittamat Sielun sirpaleet ja Saavut uneeni vastaan mua ovat syntyneet sisarusten omista elämänkokemuksista. CatCatille ominainen elämänmyönteisyys taas ilmenee erinomaisesti iskelmätietokirjailijanakin kunnostautuneen Petri Tuunaisen säveltämässä ja Kuisman sanoittamassa iskevässä kappaleessa Elä sekä Solid Base -coverissa Ei saa luovuttaa, jonka rohkaisevan suomenkielisen tekstin on kynäillyt Juha-Matti Tammela.
"Vaikka me olemme halunneet teksteihin ja musiikkiin nykyisin elämänkokemusta Kristian Kuisman, Petri Tuunaisen, Juha-Matti Tammelan ja Sana Mustosen avustuksella, niin kaikista mollikappaleistamme löytyy koettelemustenkin keskellä aina valo ja positiivinen ajattelu", valottaa Virpi CatCatin ajatusmaailmaa.Jos Kätkän siskokset ovat tyytyväisiä, että lauluntekijät osaavat laatia juuri heille sopivia kappaleita, niin vastavuoroisesti CatCatin uusien laulujen tekijät ovat mielissään, että Suomessa vielä Virpi ja Katja liputtavat melodisten ja dramaattisten diskobiisien puolesta. Niin Kuisma, Tuunainen kuin Tammela ovat iskelmämusiikin suuria ystäviä. Lauluntekijät ovat kertoneet saaneensa palautetta siitä, että heidän kappaleensa kuulostavat menneiden vuosikymmenien tuotoksilta. Palaute on kuitattu toteamalla, että se on ollut juuri tarkoituskin. Kaikkien ei tarvitse esittää nykyaikaista radioystävällistä persoonatonta pop-iskelmää, vaikka se voisi olla helpompi tie saavuttaa laajempi kohdeyleisö.
25 vuotta ensilevytyksen jälkeen CatCatin keikoilla on kovempi meno kuin koskaan aikaisemmin. Uransa alkuvaiheessa Virpi ja Katja haaveilivat, että jonakin päivänä heillä olisi niin paljon hyviä lauluja, ettei keikkasettiin tarvitsisi mahduttaa ainuttakaan täytekappaletta. Nyt sellainen tilanne on saavutettu. Keikoille ominaista on ennen kaikkea positiivisuus ja ilo.
"Haluamme, että ihmiset unohtavat keikoillamme mahdolliset murheensa. Reilun tunnin settimme ajan laitamme kaiken likoon! Settimme on erittäin menevä. Eräs ystäväni sanoikin, että keikoillamme riittää vauhtia kuin aerobic-tunneilla! Hiki lentää niin meillä kuin yleisölläkin", kuvailee Katja.2010-luvun alussa Virpi ja Katja havahtuivat keikoilla erikoiseen tilanteeseen. Yleisön joukossa oli runsaasti nuoria, jotka osasivat laulaa heidän laulujaan sanasta sanaan. Kun keikan jälkeen hämmentyneet artistit kysyivät nuorisolta (Kätkän sisarukset tunnetaan erittäin helposti lähestyttävinä ihmisinä, joilla riittää keikkojen jälkeen aikaa selfieille ja juttutuokioille faniensa kanssa) miten kappaleet voivat olla niin tuttuja, vastaus kuului kaikessa yksinkertaisuudessaan, että niitä on luukutettu YouTubesta. Kas näin voidaan todeta YouTuben valtava potentiaali. Vaikka videot eivät kartutakaan teostotuloja eivätkä tuo rojalteja pankkitilille, artistien tunnettavuus kasvaa, mikä voi ilmentyä kasvavina keikkatuloina. CatCatin keikoilla käy nykyään paljon porukkaa, jonka lapsuudenmuistoihin CatCatin musiikki olennaisesti kuuluu.
"Kohdeyleisömme keikoilla ovat pääasiassa nykyisin ennen päiväkerhossa meitä fanittaneet, jotka ovat nykyisin yökerhoissa keikoillamme. He ovat oppineet tuntemaan musiikkimme vanhempiensa c-kaseteilta, jotka osalla ovat vieläkin tallessa. Ihanaa kuunnella juttuja nuorten lapsuudesta, joista ilmenee, että olemme olleet osa heidän lapsuuttaan. Musiikkimme herättävät muistoja ja se kaikista tärkeintä, mitä musiikilla voidaan saavuttaa", toteaa Virpi.Taidatkos sen sattuvammin sanoa.
Niin, se Ralph Siegel -kytkös. CatCat oli valmiina palaamaan euroviisuareenoille vuonna 2005. He lähettivät Suomen euroviisukarsintoihin demon, jossa he esittivät Siegelin sävellyksen Pirates on the dancefloor. Ralph Siegel on legendaarinen saksalainen euroviisusäveltäjä, jonka kynästä ovat syntyneet monet suuret ikivihreät, kuten Dschinghis Khan, Johnny Blue ja Ein bisschen Frieden. Euroviisujen ulkopuolisista klassikoista mainittakoon Moskau eli Volga, joka on edelleen kaikkien aikojen suosituimpia lauluja karaokessa. Kätkät matkustivat Müncheniin Siegelin studiolle purkittamaan kappaleen. Laulu karsiutui kuitenkin kalkkiviivoilla esiraadin kynsissä, eikä päässyt mukaan vuoden 2005 euroviisukarsintoihin. Nyt 12 vuotta myöhemmin mainio Pirates on the dancefloor on vihdoinkin julkaistu levyllä. Ralph Siegel on iloinnut vanhan sävellyksensä julkaisemisesta ja on jopa väläytellyt yhteistyön jatkamista CatCatin kanssa. Lisäksi vuodeksi 2006 Siegel houkutteli Katja Kätkää mukaan Sveitsin viisuedustusryhmään six4one, johon koottiin kuusi esiintyjää eri puolilta Eurooppaa, mutta Katja ei kokenut projektia omakseen.
Euroviisut elävät kuitenkin aina CatCatin mukana, ja euroviisufanit ympäri Eurooppaa eivät ole unohtaneet hupaisia siskoksia, jotka "esiintyivät äitinsä alusvaatteissa" Dublinissa keväällä 1994. Euroviisufanien välityksellä CatCatin uuden levyn kappaleita on soitettu Keski-Euroopassa, missä melodista diskomusiikkia arvostetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa, ja esimerkiksi Elä on saanut erittäin innostuneen vastaanoton. Ei pidä koskaan vähätellä television historian pitkäikäisimmän laulukilpailun suomia mahdollisuuksia.
CatCat 25 vuotta -albumin esittelyvideo YouTubessa
Virpi ja Katja Kätkää on haastateltu sähköpostitse tätä kirjoitusta varten.