Euroviisut 2024: 2. semifinaalin arviot ja veikkaukset

Arvioin perinteiseen tapaan tänä iltana järjestettävän 68. Eurovision laulukilpailun toisen semifinaalin kilpailijoita ja niiden menestymismahdollisuuksia.

Veikkaan jokaisen kilpailuesityksen menestymismahdollisuuksia luokittelemalla ne viiteen kategoriaan: VARMAHKO FINALISTI, TODENNÄKÖINEN FINALISTI, 50/50, TODENNÄKÖINEN KARSIUTUJA ja VARMAHKO KARSIUTUJA. Veikkauksissa olen pyrkinyt arvioimaan mahdollisimman objektiivisesti laulun menestymismahdollisuuksia euroviisuäänestyksessä, joten veikkaukset eivät perustu omiin mieltymyksiini. Subjektiivisemman näkemykseni lauluihin ilmaisen viisiportaisella arvosana-asteikoilla (1–5, myös puolikkaat sallittuja).

Arviot ja veikkaukset perustuvat lähinnä levytettyihin studioversioihin, esikatseluvideoihin ja harjoitusraportteihin. Illalla nähtävät esitykset saattavat luonnollisesti keikauttaa asetelmat päälaelleen. Jokin kappake voi kuulostaa levyllä todella vakuuttavalta, mutta lavalla solisti osoittautuukin kehnoksi livelaulajaksi. Vastaavasti ajoittain vasta live-esitys viisulavalla koko komeudessaan herättää sävelmän henkiin.

Ensimmäisessä semifinaalissa kilpailee 16 osallistujaa, joista kymmenen äänestetään jatkoon lauantain finaaliin. Äänestystapa: (miltei*) 100 % vox populi, eli vain yleisöäänestys (* San Marinon pisteet määrittänee raati).

Tämäniltaiseen äänestykseen osallistuu 16 kilpailijamaan lisäksi suorista finalisteista Ranska, Espanja ja Italia. Äänestystulokseen vaikuttaa myös muun maailman (rest of the world) online-äänestys, joka antaa omat euroviisupisteensä kymmenelle parhaalle.

1. MALTA: Sarah Bonnici – Loop

Maltan geneeristä tanssipoppia on ollut väsäämässä yhdeksän lauluntekijää. Yhdeksän. Monikansallisessa tiimissä mukana ruotsalaiset viisukehäraakit Joy ja Linnea Deb.

Ensivaikutelmani Maltan Loopista oli rutiköyhän miehen SloMo. Malta ei tarjoa vuoden viisukattaukseen mitään persoonallista: tässäkin esityksessä asetelmana on solisti ja neljä tanssijaa, joilta lentävät vaatteet pois kesken esityksen. On dance break, josta saadaan varmaan koukuttavaa videomateriaalia Z-sukupolvelle TikTokiin. Kuten eräs pitkän linjan viisuharrastaja somessa kiteytti: "Tämä on kokonaisuus, jonka aikana arki ei unohdu." Sarah Bonnici on ilmeisesti ihan pätevä laulaja ja esiintyjä, mutta hän ei oikein kykene täyttämään niitä viettelijättären saappaita, joita laulun kertojahahmo edellyttäisi.

Veikkaus: TODENNÄKÖINEN KARSIUTUJA
Arvioni: 2 / 5

2. ALBANIA: Besa – Titan

BESS (haluaisi ajan hengen mukaisesti nimensä kirjoitettavan isoilla kirjaimilla) ei monien harmiksi päässyt Euroviisuihin vuonna 2022, mutta tänä iltana viisulavalle kapuaa kimaltelevassa asussaan BESA (haluaisi ajan hengen mukaisesti nimensä kirjoitettavan isoilla kirjaimilla). Esityksessä vahva suomalaiskytkös: tanssijat ovat suomalaisia ja esitystä on ollut suunnitelemassa Reija Wäre (ja siltä se kieltämättä näyttääkin...)

Albania lähettää jälleen kerran viisuedustajakseen vahvan naissolistin kohtalokkaalla kappaleella. Tai kappale oli kohtalokas vielä Albanian viisukarsintaa ajavassa Festivali i Këngësissä. Perialbanialaiseen tyyliin festivaalin voittosävelmä tungettiin perusteelliseen euroviisumankeliin, minkä myötä kokonaisuudesta riisuttiin kaikki särmät – ja lopputuloksena on hahmotonta universaalia R'n'B-midtepoa, joka ei vahingossakaan herätä mitään tunteita. Kielikin vaihtui englantiin.

Euroviisufanituksen hyvä puoli: kun näitä viisuehdokkaita on kuullut pitkin kevättä, noin viidennelläkymmenennellä kuuntelukerralla opin muistamaan miten Titanin kertosäkeistö menikään ja havaitsin ihan viehättyväni kuulemastani.

Albanialla on mahdollisuus finaalipaikkaan, jos diaspora aktivoituu. Kreikka ja Italia lahjoittanevat tänään Albanialle 12 pistettä ja Sveitsistäkin lienee tulossa iso pistemäärä. Siinä on hyvä pohja pistepotille. Juu, tiedostan kyllä, että pidin tiistain semifinaalissakin Puolaa ilmiselvänä finalistina juuri siirtolaistuen vuoksi, joten suhtaudutaan näihin spekulaatioihin varauksella.

Veikkaus: 50/50
Arvioni: 3 / 5

3. KREIKKA: Marina Satti – Zari

Me vanhat liiton viisuharrastajat olemme vuosikausia peräänkuuluttaneet Kreikan omaa uljasta viisuidentiteettiä takaisin. Tämänkertaisessa mosaiikissa kansallista musiikkiperinnettä pursuaa yliannostukseen asti, mutta emme ole silti vieläkään täysin tyytyväisiä.

Marina Satti on koulutettu laulaja, joka on viime vuosina hurmannut Kreikassa levytyksillään, joiden musiikkigenreksi on mainittu Kreikka-reggaeton. Nykyajan listamusiikki yhdistyy kreikkalaiseen kansanmusiikkiin. Kilpailukappaleensa Zari on erikoinen sillisalaatti, johon yhdeksän lauluntekijää on tunkenut lusikkansa. Sanonta mitä useammasta kokista osoittaa osuvuutensa. Kolmessa minuutissa ehtii tapahtua yhtä sun toista, mutta kaikki on ehtaa Kreikan nykyisyyttä ja menneisyyttä. Kenties jatkuvat levottomat tyylin- ja temponmuutokset tukevat laulun tarinaa, jossa kertojahahmo kokee liikkuvansa ja kaatuvansa kuin noppa ja ihmettelevänsä minne tuuli tytön kuljettaa.

Sekava rakenne ei ole ollut este laulun suosiolle. Kreikassa Zari on ollut listaykkönen viikkokaupalla ja striimannut kaksinkertaista platinaa. Euroviisujen vedonlyönnissä Kreikka on paistatellut koko kevään kymmenen veikatuimman joukossa ja somessa viisulla on äänekkäät vannoutuneet kannattajansa. Mahtaako moinen menestys realisoitua näin härölle paketille, etenkin kun harjoitusklipin perusteella esitys vaikutti ponnettomalta. Kreikassa voi olla ainesta paikalliseksi suosikiksi: Balkanilta ja Välimeren alueelta tulee pistevyöry, muu Eurooppa ihmettelee.

Veikkaus: 50/50
Arvioni: 2 / 5

4. SVEITSI: Nemo – The code

Huikeaäänisen vokalistin musikaalimainen teos lukeutuu vuoden suurimpiin ennakkosuosikkeihin. Vedonlyönnin kakkonen heti Kroatian jälkeen.

Kreikkaa kutsuin sillisalaatiksi ja sekavaksi. Sveitsi taas puolestaan osoittaa, että moniulotteisista aineksista voi syntyä yhtenäinen ehyt teos, jossa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Kolmessa minuutissa ehditään kuulla niin räppiä kuin oopperaa, mutta silti kaikki loksahtaa paikalleen, tuntuu tarkoituksenmukaiselta ja kuulostaa helkkarin komealta. Kertojana on mielettömän lahjakas Nemo Mettler, joka on pitkin kevättä mykistänyt vakuuttavilla esityksillään. Kuin tämän vuosituhannen Freddie Mercury – teatraalinen esiintyminen ja musikaalimainen kappale tuo mieleen jossain määrin Queenin. Nemo on lisäksi mieleenpainuva artisti, joka viisunsa sanojen mukaisesti elää koodin rikkoen, eikä esimerkiksi suostu alistumaan binäärisen sukupuolijärjestelmän konventioihin. Suuri taiteilijapersoona, siis.

Vedonlyönnin ykkössijalla ovat vuorotelleet Kroatian Baby Lasagna ja Sveitsin Nemo. Tuleeko Nemosta ensimmäinen Sveitsiä edustava euroviisuvoittaja sitten Céline Dionin (1988)? Ei mahdoton ajatus.

Veikkaus: VARMAHKO FINALISTI
Arvioni: 4 / 5

5. TŠEKKI: Aiko – Pedestal

Vuoden asennemuija -tittelin ansaitsee ehdottomasti venäläistšekkiläinen Aiko, joka nostaa itsensä jalustalle tymäkällä naisrokilla.

Tšekin viisu on ollut vuoden epäsuosituimpia. En täysin ymmärrä miksi. Jos Pedestal olisi Maija Vilkkumaan tai jonkin suomalaisen naisoletettujen perustaman grungebändin biisi, vastaanotto olisi todennäköisesti varovaisia nyökkäyksiä ja suopeita kolmen tähden arvioita Hesariin.

No, ilmeisesti Aiko on onneton livelaulaja ja koko paketti kaatuu kasaan, koska biisi ei tule viisulavalla kuulostamaan lähimainkaan niin tujulta kuin levyllä. Aiko on myös hätkähdyttänyt harjoituksissa esiintymisasullaan. Ehkä hän samaistuu Ranskan kansallissymboliin Marianneen, kun estetiikka on kuin Eugène Delacroixin ikonisessa maalauksessa Vapaus johtaa kansaa. Pieni spoilaus: viisulavalla ei vielä nähdä nännipihaa, vaan asuste on illuusio – samanlaista trikkiä hyödynnettiin Kansallisoopperassa Valkyyrioiden ratsastuksessa.

Veikkaus: TODENNÄKÖINEN KARSIUTUJA
Arvioni: 4 / 5

RANSKA: Slimane – Mon amour

Slimane Nebchi voitti Ranskan Voice-kilpailun keväällä 2016. Siitä lähtien hänellä on ollut vannoutunut kuuntelijakunta, joka on nostanut kerta toisensa jälkeen hänen levynsä listojen kärkisijoille. Slimane on menestynyt erinomaisesti myös Ranskan seksikkäin mies -äänestyksissä. Mikä voisi mennä pieleen, kun komea(ääninen) onnistunut soluyhdelmä vuodattaa sydäntään kliseisessä rakkausballadissa.

Slimane on lavalla yksin, paljaana (kuvaannollisesti, ei kirjaimellisesti). Laulun sanoitus vilisee ranskankielisiä kliseitä (je t'aime, est-ce-que tu m'aimes, oui ou non), joita jokainen lyhyen ranskan välttävällä arvosanalla suorittanut ymmärtää. Jopa "saavu takaisin Pariisiin" on ympätty tekstiin. Mutta Slimane on tulkitsijana kuin oman alansa Jamppa Tuominen – hänen kuuntelijansa uskoo jokaisen sanan vaikka lyyrikat olisivat kuinka höttöiset. Menestymismahdollisuuksia ajatellen vaarana on esiintymisen lipsahtaminen teatraaliseksi tahattoman koomisella tavalla. Erityisesti kohta, jossa Slimane esittelee äänivarojaan mahdollisimman kaukana mikrofonista, on tarpeetonta kikkailua ja briljeerausta.

Monien mielestä Ranskan viisupakkaus on varmasti ällöttävän siirappinen, mutta kohdeyleisö on epäilemättä myyty. Finaalissa raatienkin uskoisi arvostavan Slimanen laulunlahjoja, joten kenties Ranska onnistuu saavuttamaan hyvän sijoituksen.

Arvioni: 3,5 / 5

6. ITÄVALTA: Kaleen – We will rave

Tiistain semifinaalissa ysärikiintiön täytti Suomen Windows95man, tänään sama tehtävä lankeaa Itävallan Kaleenille, joka kutsuu mukaan reivaamaan.

Kaleen, eli Marie-Sophie Kreissl on syntynyt vuonna 1994. Hänen syntymävuotenaan ympäri maailman ämyreistä – ja autonradioista pillurallilla – raikui juuri tällainen tamppausmusiikki. Ice MC oli suosionsa huipulla. We will ravea ovat olleet säveltämässä viisutehtailijat Jimmy "Joker" Thörnfeldt ja Thomas Stengaard. Tällä kertaa annan heille anteeksi, koska tehdas on saanut aikaiseksi ysärijumputuksen ansiosta jotain tavanomaista persoonallisempaa. 1990-luvulla Eurovision laulukilpailussa kuultavalla musiikilla ei ollut mitään tekemistä muun populaarimusiikin kanssa. Ysäriteknoa ei olisi voinut kuvitellakaan kuultavan festivaaliballadien kyllästämissä kilpailuissa. Ehkäpä Euroviisujen musiikillinen evoluutio vaatii sen, että ysärimusiikki näin viimeinkin kolmen vuosikymmenen viiveellä ankkuroituu osaksi sen historiaa.

Itävallan ysärijytke erottuu joukosta edukseen. Kaleenin laulutaitoa on kevään mittaan kyseenalaistettu ja moitittu karaoketasoiseksi. Onnistuneella esityksellä Itävallalla on saumat finaaliin, huonolla esityksellä joutaakin karsiutua.

Veikkaus: 50/50
Arvioni: 3,5 / 5

7. TANSKA: Saba – Sand

"Taidettiin rakentaa hiekka linnasta" ja yhtä vankalla pohjalla lepäävät Tanskan viisutoiveet tänä vuonna. Niin kovin hengetön tuotos on Sand, joka hukkuu massaan kuin suolikaasun karkaus hiekka-aavikolla.

Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Laulajatar Anna Saba Lykke Oehlenschlægerilla on vahva ääni. Liialla karismalla häntä ei tosin ole siunattu. Ja sadannella kuuntelukerralla aloin pitää tätä ihan ookoona. Kuulostaa excelillä laaditulta tekeleellä, joka sijoittuisi kuudennelle sijalle Ruotsin Melodifestivalenin alkukarsinnassa. Mutta sopii varmasti taustamusiikiksi tekoälyn laatimille soittolistoille. Ei ainakaan ärsytä ketään.

Tanska ei ole päässyt euroviisufinaaliin vielä kertaakaan 2020-luvun aikana eikä putki taida katketa tänäänkään.

Veikkaus: TODENNÄKÖINEN KARSIUTUJA
Arvioni: 2,5 / 5

8. ARMENIA: Ladaniva – Jako

Armenialaisranskalainen maailmanmusiikkiduo vastaa semifinaalin piristysruiskeesta etnoilottelullaan.

Windows95man ei ole ainoa viisuosallistuja, jonka esiintyjänimessä on tuotemerkki. Armenian edustajat antoivat ryhmälleen nimen neuvostoliittolaisen citymaasturin mukaan.

Jako ei ole suinkaan tyhjänpäiväinen etnorallatus, sillä sanoituksessa on feministinen tulokulma. Solisti Jaklin "Jako" Baghdasaryan julistaa viis veisaavansa tyttöihin kohdistetuista odotuksista: hän on vapaa nainen ja tanssii vapaasti ja railakkaasti, vaikka kuinka muut kehottaisivat käyttäytymään hillitysti ja nöyrästi.

Sävelmä itsessään ei ole kovin erikoinen, itse asiassa se on verrattain yksitoikkoinen. Mutta erottuvan genrensä vuoksi Armenia kilpailee semifinaalin kilpailukavalkadista omassa sarjassaan ja kuulostaa paremmalta kuin oikeastaan onkaan. Jako on raikas tuulahdus Eurovisio-alueen itälaidalta – ja oikeastaan vielä kauempaakin idästä, sillä Ladanivan musiikkia on verrattu muun muassa Bollywoodiin.

Veikkaus: TODENNÄKÖINEN FINALISTI
Arvioni: 3 / 5

9. LATVIA: Dons – Hollow

Nelikymppisen Artūrs Šingirejsin eli Donsin balladi on syntynyt latvialais-irlantilais-amerikkalaisena yhteistyönä.

Miehekäs on adjektiivi, jolla voisi kuvailla niin Donsin ääntä kuin olemusta. Euroviisufanien mielipide Latvian viisuedustajasta muuttui välittömästi pari piirua suopeammaksi, kun julkisuuteen ilmestyi kuvamateriaalia, joissa hänen habansa pääsi hyvin esille.

Dons laulaa moitteettomasti ja pari vuosikymmentä kestäneen uran koulimat keikkakilometrit ilmenevät hänen hillityssä karismassaan. Vaikka laulun sanoituksessa on ajattelemisen arvoista asiaa, tunne ei välity kuulijalle. Veikkaan Latvian kolmeminuuttisen olevan suurelle osalle yleisöstä yhdentekevä. Ei puhuttele, vaikka kokonaispaketissa on sinänsä kaikki osa-alueet ihan kunnossa.

Latvia on kilpaillut euroviisufinaalissa viimeksi vuonna 2016, joten olisihan se korkea aika päästä semifinaalista jatkoon. Vähemmän yllättävä finalisti tämä olisi kuin Slovenia ykkössemifinaalissa.

Veikkaus: TODENNÄKÖINEN KARSIUTUJA
Arvioni: 2,5 / 5

ESPANJA: Nebulossa – Zorra

Elektropopduon syntikkaviisu on helppo tuomita camp-viihteeksi, vaikka kyseessä on pohjimmiltaan voimaannuttava feministinen manifesti, jossa itsevarma elämää nähnyt nainen julistaa vähät välittävänsä, mitä muut hänestä ajattelevat. 2000-luvun Libera.

Zorra kääntynee suomeksi lutka tai narttu. Kalle Niemi on tekstityksessään turvautunut myös ilmaisuun "paha ämmä". Nebulossan solisti Mery Bas, 55 vuotta, on viisuvuosikerran iäkkäin osallistuja. Zorra perustuu Basin omaan elämänkokemukseen. Zorrassa hän julistaa nyt olevansa voimissaan eikä enää suostu pienentämään itseään.

Espanjan esityksessä suurimman huomion varastavat kaksi tanssijaa, joilta lentävät vaatteet pois ja koreografia jatkuu pakarat paljaina. Teemu Keisteri ei siis suinkaan ole ainoa miesosallistuja, jonka kankut vilahtavat tänä vuonna viisulavalla. Kohahduttavaa esitystä voi niin ikään pitää kannanottona seksismiä vastaan: naisen pakarat on viihdemaailmassa business as usual, miesten takamukset aiheuttavat kaksinaismoralistisen paniikkihalvauksen. Ehkäpä esityksen estetiikassa on pienoinen piikki Espanjan kahden vuoden takaiselle menestysviisulle SloMo? Tai sitten vain koskiskellaan viisuyleisön suosiota. Ja kenties miestanssijoiden ansiosta katsojilta menee ohi Mery Basin kieltämättä kovin ohut ja epäpuhdas lauluääni.

Arvioni: 3,5 / 5

10. SAN MARINO: Megara – 11:11

Viisutuottaja rakensi kavalkadin tähän kohtaan espanjalaisen putken. San Marinon oman musiikkifestivaalin Una voce per San Marinon voitti tänä vuonna espanjalainen kollektiivi MEGARA (haluaisi ajan hengen mukaisesti nimensä kirjoitettavan isoilla kirjaimilla), joka on nimennyt esittämänsä musiikin "fucksia rockiksi". Nyt meininki on rock'n'roll, tosin esiintyjien kotimaasta muistuttaa veikeä c-osan flamencokitara.

Kolmatta vuotta peräkkäin San Marino, tuo euroviisuperheen campeista campein jäsen, luottaa viisuvalinnassaan köykäiseen rokkiin. Biisin orastava asenne vajoaa televisioruudussa kaiken animaatiotilpehöörin alle. Solisti Kenzy Loevett on kuin sieniä vetänyt Saara Aalto. Kappaleen erikoinen nimi avautuu parhaiten niille, jotka ovat perehtyneet numerologiaan.

Viime vuoden Euroviisuissa San Marinon pistemäärä oli pyöreä nolla. Tänä vuonna näin ei pitäisi käydä, sillä ainakin Espanja osallistuu äänestykseen ja pääsee antamaan pisteitä omilleen. Megara on pyrkinyt myös kotimaansa euroviisuedustajaksi.

Veikkaus: TODENNÄKÖINEN KARSIUTUJA
Arvioni: 2 / 5

11. GEORGIA: Nutsa Buzaladze – Firefighter

Palomiehiä ja -naisia kuuluisi nykyään kutsua pelastajiksi. Onkohan tästä Firefighterista Georgian viisumenestyksen pelastajaksi?

Georgian mittavassa pyroshow'ssa moni asia on kohdallaan. Nutsa Buzaladze on vahvaääninen laulaja. Esityksessä on näyttävä dance break, josta varmasti kehkeytyy taas relevanttia kontenttia TikTokiin. Harmi vain, että itse pihvi, eli kappale, on suorastaan kehno. Ontto kuori ilman hitustakaan omaperäisyyttä.

Latvian tavoin Georgia ei ole edennyt semifinaalista jatkoon vuoden 2016 jälkeen. Ehkä Georgialle finaalipaikan pitkästä aikaa soisi, kun selvästi ovat laittaneet paukkuja (kirjaimellisestikin) tämänkertaiseen viisuedustukseensa. "Kuin feenikslintu näistä tuhkista nousemme."

Veikkaus: 50/50
Arvioni: 2,5 / 5

12. BELGIA: Mustii – Before the party's over

Viisufanien suosikkipoika Mustii eli Thomas Michel Mustin revittelee antaumuksella intensiivisessä draamaballadissaan. Kelpaisi 2000-luvun Bond-tunnariksi.

Mustii ilmoitettiin hyvissä ajoin Belgian viisuedustajaksi, ja uutinen sai viisupojat hihkumaan. Musiikin lisäksi heitä innosti artistin treenattu yläkroppa, jolle on varattu merkittävä rooli viisuesityksessä. Before the party's overissa parasta antia on lopun kohtalokas ja mahtipontinen paisuttelu. Valitettavasti kappale lähtee kunnolla käyntiin vasta siinä vaiheessa, vaikka tekijät ovat varmasti ajatelleet ensimmäisen kahden minuutin aikana rakentavansa piinaavaa ja jännitteistä tunnelmaa, joka sitten purkautuu viimeisen minuutin loppukliimaksissa. Artisti todella eläytyy kappaleensa tarinaan laulaessaan sielunsa olevan tulessa – joidenkin mielestä eläytyy varmasti turhankin paljon.

Belgian Mustii kilpailee jossain määrin samoilla eväillä kuin Sveitsin Nemo. Belgian kappaleen rakenne on tavanomaisempi ja riskittömämpi, mutta Sveitsi on ehdottomasti mielenkiintoisempi. Luulisin kuitenkin molemmille riittävän tänä iltana kannatusta.

Veikkaus: TODENNÄKÖINEN FINALISTI
Arvioni: 3,5 / 5

13. VIRO: 5miinust x Puuluup – (Nendest) Narkootikumidest ei tea me (küll) midagi

Viron hip hop skenen kärkinimen ja nu folk -duon yhteistyön hedelmä on ollut Suomenlahden eteläpuolella kevään ylivoimainen ykköshitti.

Viron viisu on kuin nykyaikaan siirretty versio Juice Leskisen Pilvee, pilvee -tarinasta. Poliisi ratsaa ja kyselee onkos kamaa. No ei tietenkään ole, eiväthän 5miinustin jätkät ja Puuluupin muusikot mitään nistejä ole. Juovat vain limua ja siideriä, eivät erota spiidiä ja vitamiineja eikä pöydälläkään ole kuin vihreitä sipsejä.

Näistä tämänvuotisista huumoripläjäyksistä Viron äijäenergiaan kyllästyin ensimmäisenä. En jaksa tätä enää ollenkaan, vaikka arvostan toki, että vetävät omalla kielellään ja ovat ryydittäneet menoaan kansanmusiikilla – Puuluupin jouhikot ovat kuulemma valmistetut Suomessa. Hyväntuulista, juu, mutta mahdetaanko vitsiä ymmärtää Baltian ulkopuolella.

(Nendest) Narkootikumidest ei tea me (küll) midagi on sulkeiden sisäiset merkit laskettuna kaikkien aikojen pisin euroviisukappaleen nimi. Edellinen ennätys kuului Saksan liittotasavallan viisulle vuodelta 1964 Man gewöhnt sich so schnell an das Schöne.

Veikkaus: 50/50
Arvioni: 2 / 5

ITALIA: Angelina Mango – La noia

23-vuotias Angelina Mango kohosi viime vuonna Italiassa uuden sukupolven supertähdeksi. San Remon musiikkifestivaalien voitto helmikuussa siivitti hänen tiensä Italian euroviisuedustajaksi. Tänäkin vuonna Italiasta pukkaa priimaa, mutta ehkäpä lähestymistapa on totuttua nuorekkaampi ja raikkaampi.

Ainakin San Remossa Angelina Mangon esiintyminen huokui luontaista itsevarmaa karismaa. La noia on kiehtova lattarivaikutteinen menopala, jossa piisaa mehukkaita koukkuja. Ikävä kyllä, Malmön harjoitusklippien perusteella Italian esiintyjäryhmä näyttäisi hukkuvan isolle lavalle terälehtikuvioihinsa. Italiaa on väläytelty jopa potentiaaliseksi kompromissivoittajaksi, sillä La noian uskotaan kelpaavan sekä musiikin asiantuntijoista koostuville raadeille että suurelle yleisölle. Vaisulla esityksellä ei kuitenkaan ole asiaa kärkikahinoihin.

La noia on ollut vuoden kuunnelluimpia viisuehdokkaita Spotifyssa, mutta korkeita striimilukuja selittää luonnollisesti kappaleen hittistatus Italiassa San Remon -voiton myötä.

Arvioni: 5 / 5

14. ISRAEL: Eden Golan – Hurricane

Perinteisen viisuballadin esittäminen Malmön lavalla on aiheuttamassa euroviisuhistorian suurimmat jännitteet. Pyörremyrskystä kehkeytyy kaikkien aikojen paskamyrsky?

Vuonna 2024 euroviisukeskustelut ovat kiteytyneet enimmäkseen Israelin ympärille. Israelin osallistuminen on kirvoittanut valtaisan määrän boikottivaatimuksia. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on ollut ennennäkemättömällä tasolla. Asetelma juontaa kevääseen 2022. Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan ja heivattiin nopeasti Euroviisuista. Syntyi ennakkotapaus: kansainvälistä oikeutta rikkovat valtiot voidaan sulkea laulukilpailun ulkopuolelle. (Oikeastaan aivan ensimmäinen ennakkotapaus on vuodelta 1992, jolloin Jugoslavian liittotasavalta potkittiin Euroopan yleisradioliitto EBU:sta osana kansainvälisten pakotteiden rintamaa.)

Lähi-idän ruutitynnyriä ja iankaikkista kostonkierrettä ei voi rinnastaa suoranaisesti Venäjän aloittamaan sotaan. Mutta sotakuvasto vyöryy verkkokalvoille esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä. Israelin armeija on moukaroinut Gazan elinkelvottomaksi, estänyt humanitaarisen avun pääsyn alueelle ja riistänyt hengen kymmeniltä tuhansilta siviileiltä. Sotakuvastoa katsova pyörittää päätään: miten tämä poikkeaa Venäjän aiheuttamista kärsimyksistä Ukrainassa? Eurosentrisen perspektiivin ulkopuolella Israelin brutaalin ylimitoitettuja toimia Gazassa ei kuitata puolustussotana terroristijärjestöä vastaan, kuten kansainväliseen tuomioistuimeen nostettu kanne osoittaa. Boikottivaatimuksille on ymmärrettävät perustelut. Näkemyksessä Euroviisujen kaksoisstandardeista on sisäinen logiikka.

Euroopan yleisradioliiton EBU on toistanut mantraansa Euroviisujen epäpoliittisesta luonteesta. Euroviisuvastaavat korostavat, että Venäjän ja Valko-Venäjän kaltaisissa diktatuureissa yleisradio on valjastettu osaksi valtionjohtoa, minkä vuoksi ne eivät noudata Eurovision-mukaisia arvoja. Israel on ollut perinteisesti parlamentaarinen demokratia (tosin viime vuosien aikana demokratiakehitys on Israelissakin osoittanut huolestuttavia merkkejä...), ja Israelin euroviisuedustuksesta vastaava televisioyhtiö KAN ei ole toiminut Benjamin Netanjahun käsikassarana. Eurooppalaiset valtiot eivät ole kohdistaneet Israeliin pakotteita. Luonnollisesti monet ovat muistuttaneet Euroviisujen pääsponsoreiden kotimaista, joten oletettavasti niin kutsutut "yl€i$€t $yyt" tekisivät Israelin mahdollisesta poissulkemisesta haastavaa. Israelin tämänvuotinen euroviisuedustus politisoitui siinä vaiheessa, kun valtion presidentti Isaac Herzog patisti varmistamaan, että Israel lähettää sellaisen edustussävelmän, jolla euroviisuosallistuminen varmistuu. EBU hylkäsi Israelin kaksi ensimmäistä viisuehdotusta, koska niiden sanoituksia pidettiin liian poliittisina.

Israelin edustaja, 20-vuotias kykykilpailuvoittaja Eden Golan saapuu tanssijoineen euroviisulavalle oravanpyöränsä ympärille äärimmäisen jännittyneessä tilanteessa. Eilisiltaisissa kenraaliharjoituksissa yleisön joukosta kuului iskulauseita ja buuauksia. Vuosina 2014 ja 2015 euroviisuyleisö buuasi Venäjän menestykselle äänestyksessä. Yhdet pitivät buuausta huonona käytöksenä, mutta toiset valistivat buuausten kohteen olleen oikeasti Vladimir Putin eikä venäläinen viisuartisti. Eden Golan joutuu maansa edustajana ottamaan vastaan euroviisuyleisön terveiset Netanjahulle.

Eden Golan on loistava laulaja, varmasti semifinaalin taitavin naislaulaja. Perinteitä kunnioittava balladi kutkuttaa etenkin vanhan liiton kuuntelijoita. Kertosäkeistön melodiankulku on kaunis ja Eden Golanin riipaiseva tulkinta koskettaa kohderyhmäänsä. Israelin vastustajat eivät voi antaa yleisöäänestyksessä miinusääniä. Kappaleella riittänee ystäviä, joita maailmanpoliittinen tilanne ei kuohuta ja jotka kykenevät irrottamaan säveltaiteen teoksen Hurricane edustamastaan valtiosta. (Venäjä sijoittui Krimin miehittämisen jälkeen euroviisufinaalin yleisöäänestyksissä toiseksi vuonna 2015 ja ykköseksi vuonna 2016.) Israel voi hyvinkin sijoittua lauantain finaalissa kymmenen parhaan joukkoon. Lisäksi äänekäs vastustaminen ja kaikki Israeliin kohdistunut huomio voi synnyttää vastareaktion. On väläytelty skenaariota, jossa sionistit ja evankeliset kristityt aktivoituvat äänestämään kannanottona Israelia.

Veikkaus: TODENNÄKÖINEN FINALISTI
Arvioni: 3 / 5

15. NORJA: Gåte – Ulveham

1900-luvun alussa äänitetty karjankutsu aloittaa saagan, joka pohjautuu ikivanhaan skandinaaviseen taruun. Sadun kertoo pitkän linjan yhtye, jonka musiikkityyliä on kuvailtu progressiiviseksi folkrockiksi ja folkmetalliksi. Tulkitsijana bändin ilmiömäisen taiturimainen keulakuva Gunnhild Sundli.

Norja laulaa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2006 viisunsa omalla kielellään. Itä-Euroopan maita usein kiitellään omiin kansallisiin ominaispiirteisiin nojautumisesta. Tänä vuonna Norja osoittaa, että osataan sitä ammentaa kansanperinteestä myös täällä Pohjolan perukoilla. Ulveham ei ole helpoin pureskeltava, sillä kappaleen rakenne ei ole tyypillinen, vaan ennemmin Björkin tyylistä haahuilevaa äänimaisemaa. Taas kerran uusi musiikkityyli liittyy osaksi Euroviisujen historiaa: elektroninen folkmetalli.

Veikkaus: TODENNÄKÖINEN FINALISTI
Arvioni: 4 / 5

16. ALANKOMAAT: Joost Klein – Europapa

Alankomaiden viisuvastaavat lupailivat, että tänä vuonna maan euroviisu edustaa tosi hollantilaisuutta. Joost Kleinin koominen Eurooppa-hymni on ollut Benelux-maissa kevään valtaisa ilmiö – ja viraalihitti vähän muuallakin maailmassa. Spotifyssa Europapa on ollut vuoden euroviisuehdokkaista striimatuin.

Viime vuonna Portion Boys viljeli UMK-hitissään eurooppalaisia stereotypioita. Joost Klein hyödyntää täsmälleen samaa tehokeinoa. Karnevalistisen koheltamisen aikana ärsyttävä rallatus kehittyy 2 Unlimited -tyyliseksi ysäritamppaukseksi – ja huipentuu yllättävään koskettavaan loppuhuipennukseen. Joost Klein kertoo vetoavasti hollanniksi oppineensa isältään, ettei maailmassa ole rajoja. Euroopan unioni, jossa voi vapaasti liikkua vaikka bussilla Puolaan tai rautateitse Berliiniin, on tämän elämänfilosofian ilmentymä. Euroviisuesityksellään Joost Klein osoittaa omaksuneensa isältään oppiman mallin. Hän haluaa vaalia sitä tällaisena aikana, kun impivaaralaisuus ja nationalistiset arvot ovat nostamassa päätään ympäri Eurooppaa. Miten osuva ohjelmanumero esitettäväksi juuri tänään Eurooppa-päivänä. Onko Joost Klein hullu vai nero? Veikkaan, että on.

Europapa on ollut vedonlyönnissä viiden veikatuimman joukossa koko kevään. Joost Kleinista on ehtinyt muodostua meemiainesta, minkä ansiosta hän kerännee runsaan pistepotin yleisöäänestyksessä.

Veikkaus: VARMAHKO FINALISTI
Arvioni: 3 / 5

Veikkausrivi

Veikkaisin illan finalistit ja karsiutujat seuraavasti: (todennäköisyysjärjestyksessä)

SVEITSI
ALANKOMAAT
ISRAEL
NORJA
BELGIA
ARMENIA
KREIKKA
GEORGIA
ITÄVALTA
ALBANIA
---
VIRO
LATVIA
MALTA
TŠEKKI
TANSKA
SAN MARINO

Oma suosikkilistani

5 / 5
(ITALIA: Angelina Mango – La noia)
4,5 / 5
-
4 / 5
SVEITSI: Nemo – The code
TŠEKKI: Aiko – Pedestal
NORJA: Gåte – Ulveham
3,5 / 5
BELGIA: Mustii – Before the party's over
ITÄVALTA: Kaleen – We will rave
(RANSKA: Slimane – Mon amour)
(ESPANJA: Nebulossa – Zorra)
3 / 5
ARMENIA: Ladaniva – Jako
ALANKOMAAT: Joost Klein – Europapa
ISRAEL: Eden Golan – Hurricane
ALBANIA: Besa – Titan
2,5 / 5
TANSKA: Saba – Sand
LATVIA: Dons – Hollow
GEORGIA: Nutsa Buzaladze – Firefighter
2 / 5
VIRO: 5miinust x Puuluup – (Nendest) Narkootikumidest ei tea me (küll) midagi
SAN MARINO: Megara – 11:11
KREIKKA: Marina Satti – Zari
MALTA: Sarah Bonnici – Loop
1,5 / 5
-
1 / 5
-

Ylen Viisukatsomon puuhapaketti
Sivusto sisältää muun muassa Kalle Niemen kynäilemät suomenkieliset tekstitykset, joita hyödynsin tässä kirjoituksessa.

Vedonlyöntitilanne katsottavissa muun muassa Eurovisionworld-sivustolta (kokonaiskilpailu, 2. semifinaali)
Tänään kuultavista kappaleista Sveitsi on menestynyt parhaiten vedonlyönnissä: se on koko kilpailun toiseksi veikatuin. Toisen semifinaalin veikatuimmat ovat Sveitsi, Alankomaat ja Kreikka.