Joulumusiikin julkaiseminen on ollut pitkään olennainen osa iskelmäbisnestä. Miltei jokainen suomalainen iskelmälaulaja on julkaissut uransa aikana jonkinlaisen jouluäänitteen, lukuisat artistit useamman. Levy-yhtiöille joululevyt ovat sangen tuottoisa bisnes: kenenkään ei välttämättä tarvitse tehdä uusia lauluja ja raidat voidaan tuottaa melko halvalla tuotannolla. Äänitemyynnissä on koettu joulunalusaikana selkeä piikki, joten jos artisti on suosionsa huipulla, joululevy joulumarkkinoille nähdään projektina, jossa taloudellisen tappion todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Tuottoisin suomalainen jouluäänite lienee Jari Sillanpään Hyvää joulua vuodelta 1996. Sillanpää oli saman vuoden alussa julkaissut esikoisalbuminsa, josta tuli Suomen kaikkien aikojen myydyin äänite. Sillanpää-buumi oli huipussaan, minkä myötä joululevyäkin ostettiin liki 150 000 suomalaiseen kotitalouteen. Samanlaisia pienemmän menestyksen esimerkkeinä voisi mainita platinaa myyneet Arja Korisevan Saa joulu aikaan sen, joka julkaistiin hänen toisen albuminsa jälkeen jouluksi 1991, sekä Suvi Teräsniskan Tulkoon joulu, joka ilmestyi hänen esikoislevynsä jälkeen jouluksi 2009. Suomalaisista joululevyistä kaikkein myydyin on kuitenkin Vesa-Matti Loirin Sydämeeni jouluun teen. Vuonna 1988 ilmestynyttä älppäriä – ja sen lukuisia uusintapainoksia – on myyty kaikkien näiden vuosien aikana melkein 170 000 äänitettä ja se on Suomen kaikkien aikojen kymmenenneksi myydyin albumi.
Suomalaisessa äänitehistoriassa joulualbumien buumi ryöpsähti siirryttäessä CD-aikaan. Vinyylien aikakaudella yksittäisten artistien joululevyt olivat vielä sangen harvinaisia. Eräänlainen pioneeri tälläkin saralla oli Irwin Goodman, joka julkaisi jo vuonna 1972 joulu-LP:n Kohta taas on joulu. Sitäkin yleisempiä olivat eri esittäjien kokoelmat, joita varten levy-yhtiöt marssittivat tähtiartistinsa levyttämään joululauluja. Erityisesti pienten levy-yhtiöiden joulukokoelmat saattoivat saada huvittaviakin piirteitä, kun studioon marssitettiin miltei kaikki yhtiön palkkalistoilla olevat artistit. Eräänlaisena esimerkkinä voisi mainita Flamingo Musicin vuonna 1986 julkaiseman Joulun suuri toivekonsertti -äänitteen, jossa kuullaan mm. Carolan tulkitsemana Kuuraparta ja Kari Salmelaisen Nisse-polkka. Suomen lahjakkain jazz- ja soulkuningatar ja Napakymppi-juontaja samalla levyllä laulamassa tuttuakin tutumpia joulurenkutuksia. No, mikäs siinä...
Finnhitsien kulta-aikana eli 70-luvun jälkipuoliskolla levy-yhtiöt olivat jo oivaltaneet joulukokoelmien potentiaalin. Esimerkiksi vuonna 1975 Finnlevy julkaisi kokoelman Joulun toivekonsertti, jossa aikansa tähtinimet – Fredi, Markku Aro, Kai Hyttinen ja Pasi Kaunisto – tulkitsevat tuttuja joululauluja. Kahta vuotta myöhemmin julkaistiin Soiva joulukalenteri, jossa julkaistiin kokoelman nimelle sopivasti 24 joululaulua. 1970-luvun suomalaisten joulualbumien varsinainen Tapaus on kuitenkin ehdottomasti vuonna 1978 ilmestynyt Soiva joulumaa.
Soivan joulumaan kansitaidekin sisältää Tarvajärvi-viittauksia. |
Soivan joulumaan julkaisi Delta-levymerkillä levy-yhtiö Scandian sisaryhtiö Finndisc, jota luotsasi Jaakko Salo. Suomen kaksi suurinta levy-yhtiötä Scandia / Finndisc ja Finnlevy olivat kuuluneet vuodesta 1972 lähtien samaan konserniin, mikä mahdollisti muun muassa yhteisten kokoelmalevyjen julkaisun. Soiva joulumaa sisältää 15 kokoelmaa varten äänitettyä levytystä, joita tulkitsevat aikansa kuuluisimmat (pop-)iskelmätähdet molempien levy-yhtiöiden artistikaartista. Monia levyn laulajia pidetään tänä päivänä nimenomaan leimallisesti finnhits-artisteina – olivathan miltei kaikki artistit vakionimiä vuosina 1975–1981 julkaistuilla supersuosituilla Finnhits-kokoelmilla. Albumin esiintyjäjoukkoon kuuluvat muun muassa Taiska, Merja Rantamäki, Päivi Kautto-Niemi sekä Mirumaru-trio, joiden levytysurien aktiivisin aika ajoittui juuri 70-luvun jälkipuoliskolle. Albumilla kuullaan tuoreita versioita vanhoista klassikoista sekä täysin uusia levyä varten räätälöityjä joululauluja. Ajan hengen mukaisesti levylle valikoidut kappaleet edustavat viihteellisiä ja ei-hengellisiä joululauluja. Joulun hengellistä aspektia alettiin korostaa kotimaisen kevyen musiikin laulujen sanoituksissa vasta myöhempinä vuosikymmeninä. Artistit ovat valmistaneet levytyksensä itsenäisesti taustajoukkojensa kanssa, joten levyllä ovat edustettuna melkein kaikki aikansa tähtituottajat ja -sovittajat: Jaakko Salo, Veikko Samuli, Kassu Halonen, Esa Nieminen, Kim Kuusi, Olli Heikkilä sekä Markku ja Nacke Johansson.
Levyllä kuullaan 15 joululaulua, mutta siinä on kuitenkin 16 raitaa. Nimittäin sekä levyn ensimmäisenä että viimeisenä raitana – introna ja outrona – kuullaan pätkät Kulkuset-klassikosta. Kulkusten esittäjiksi on merkitty Joulumaan tähtikaarti, minkä myötä annetaan ymmärtää, että siinä laulaisivat kaikki albumilla esiintyvät artistit. Introssa soolo-osuudet laulaa aikansa ylivoimaisesti suosituin duo Danny ja Armi. Danny ja Armi laulamassa Kulkusia. Tämän täytyy kaikessa kitschiydessään olla hyvä levy.
Joulumaa on Katri Helenan ensimmäinen levytetty sävellys. |
Omien aikalaiskokemusteni mukaan Joulumaa oli aikoinaan 90-luvulla ala-asteen musiikintunneilla toivotuimpia joululauluja, ja muistan kuinka sen laulaminen koulun joulujuhlassa tuntui jopa suorastaan tapahtuman eräänlaiselta kohokohdalta, jota odotettiin hartaasti. No, ala-asteen viimeisinä vuosina esipuberteettivaiheessa piti alkaa halveksia kaikkea, mistä oli "lapsena" pitänyt ja samalla Joulumaa taisi muuttua epäpidetyimpien laulujen joukkoon...
Joulumaan jälkeen kuullaan vanha tuttu klassikko Joulupukki matkaan jo käy, jonka esittää Joulumaan tähtikaartin konkari Eino Grön. Sovitus on hyvin perinteinen ja tyylilleen uskollisena Grön tulkitsee joululaulun aivan hitusen jäljessä instrumentaalista. Saukin kynäilemässä tekstissä on aina hämmästyttänyt säe "ei itkeä saa". Ei kai tarkoituksena ole opettaa lapsille, ettei ennen joulua saisi osoittaa surua tai jää ilman joululahjoja...
Taiska oli uransa huipulla 70-luvun jälkipuoliskolla. |
Saksalaisen Kurt Noackin (1893–1945) legendaarinen sävellys Heinzelmännchens Wachtparade vuodelta 1912 sai sanoituksen, kun Saukki teki sävellykseen tekstin nimeltään Tonttuparaati. Laulun ensilevyttivät vuonna 1960 aikansa kolme suosituinta naisartistia: Laila Kinnunen, Brita Koivunen ja Vieno Kekkonen. Soivalla joulumaalla Tonttuparaatin vauhdikasta tunnelmaa sopivan mahtipontisen sovituksen siivittämänä tulkitsee Markku Aro, joka kuului koko 1970-luvun ajan Finnlevyn artistien ehdottomaan kärkikaartiin. Saksalaista juomalaulua muistuttava Tonttuparaati piristää aina joulushoppailureissuilla, kun ruuhkaisten tavaratalojen kovaäänisetkin muistuttavat, kuinka "kiire jo on, kiire jo on..."
Vicky Rosti esittää albumilla Kassu Halosen säveltämän ja Pertti Reposen sanoittaman uuden laulun Jos joulua ei tänä vuonna tulekaan, joka kynäiltiin varta vasten Soivaa joulumaata varten. Kassu Halosen nimi alkoi 70-luvun viimeisinä vuosina yleistyä suomalaisissa iskelmälevyissä niin sovittajana, tuottajana kuin säveltäjänäkin. Pertsa Reponen taas oli kääntänyt valtaosan Scandian julkaisemista käännöskappaleista 1960- ja 70-lukujen vaihteessa. 1970-luvun jälkipuoliskolla hän alkoi tehdä entistä enemmän täysin uusia tekstejä kotimaisiin sävellyksiin. Jos joulua ei tänä vuonna tulekaan on tyylipuhdas europop-iskelmä, jossa on sangen mahtipontinen ja tarttuva kertosäkeistö. Laulun teksti hieman korneine loppusointuineen ("salaa / joulukalaa", "jäi joulu '65 näin ikuisesti mieleen / -- / kuinka puraisin mä kieleen") ei kuitenkaan ole kaikkein terävin teksti Reposelta. Kassu Halonenkin tuli myöhemmin säveltämään vielä legendaarisimpia joululauluja, kuten esimerkiksi Sydämeeni jouluun teen.
Kirka ja Anna Babitzinin yhteis-LP julkaistiin vuonna 1978. |
Joulupukin maa on Kari Tuomisaaren kynäilemä laulu, jonka Marion Rung levytti yhdessä Four Catsin kanssa alun perin vuonna 1967. Laulu sopii erinomaisesti kuvaamaan Tarvajärven Joulumaa-hanketta, jonka tarkoituksena oli nimenomaan mainostaa kansainväliselle yleisölle Suomea Joulupukin maana. "Made in Joulupukin maa." Alkuperäisessä levytyksessä Niilo Tarvajärvi olikin mukana ja häneltä kuullaan muun muassa vakiohokemansa "sillä lailla". Luonnollisesti Tarvajärvi-kytköksen vuoksi Joulunpukin maa haluttiin mukaan Soivalle joulumaalle. Uuden version levytti uusi tulokas Eini, joka oli noussut hittilistoille ensimmäistä kertaa tammikuussa 1978, kun hän sai omasta toivomuksestaan levyttää suomeksi Baccaran megahitin Yes sir, I can boogie. Kesällä listoille nousivat myös Einin levytykset Vielä jossain kohdataan sekä Rakastua voisit aivan pikkuisen – Baccara-käännös sekin (Cara mia). Einin levytyksen sovituksesta vastaa Esa Nieminen, joka onkin onnistuneesti päivittänyt Joulupukin maan 70-luvulle. 1970-luvulla pop-iskelmissä kuultiin suuria sovituksia, ja niinpä Joulupukin maassakaan ei ole säästetty jousissa ja puhaltimissa.
Erkki Liikanen oli noussut 70-luvun puolivälissä suureen suosioon ja hän oli kolmena vuonna peräkkäin Syksyn sävelessä yleisön suosikki lauluillaan Evakkoreki (1975), Jokkantii (1976) ja Kolmen konstin timpermanni (1977). Liikanen oli levyttänyt Syksyn sävel -hittinsä Discophon-levy-yhtiölle, mutta 1978 hän siirtyi Finnlevyn artistikaartiin. Soivalla joulumaalla Liikanen on jättänyt kuplettihumoristin roolin sivuun. Hän esittää sympaattisen itse kirjoittamansa laulelman Joulu metsämaille saapui, jossa muistellaan haikeana lapsuuden jouluja maaseudun rauhassa.
Päivi Paunu, Päivi Karppanen ja Titta Jokinen muodostivat Mirumarun. |
34-vuotiaan konkarin ja 18-vuotiaan missin yhteistyö herätti alun perin hämmennystä, mutta kansa otti duon avosylin vastaan. Vuosina 1977-78 Danny & Armi oli Suomen suosituin hittiduo. |
Kurioisiteettina mainittakoon, että jos Joulu ainainen vaikuttaa kornilta, niin kuunnelkaapa Dannyn ja Armin toista joululaulua Jouluaattona vasta vuodelta 1994. Se se vasta järkyttävän korni onkin.
Dannyn ja Armin pikkupervoilun jälkeen ääneen pääsee persoonallisesta "romani-vibratosta" tunnettu Merja Rantamäki, joka kuului Toivo Kärjen viimeisiin suojatteihin ennen kuin maestro syrjäytettiin eläkkeelle 70-luvun viimeisinä vuosina. Merja Rantamäen 70-luvun levytyskappaleissa oli huomattavasti enemmän vaikutteita perinteisestä iskelmä- ja tanssimusiikista kuin muilla aikansa finnhits-hittinimillä. Rantamäki levytti runsaasti Kärjen sävellyksiä ja esimerkiksi saman vuoden syksyllä hän sijoittui Syksyn sävelessä neljänneksi Kärjen sävellyksellä Sinne. Kärki on säveltänyt myös tällä albumilla kuultavan Rantamäen esittämän Pohjolan joulun. Juha Vainion sanoitus on nimensä mukaisesti ylistys Pohjolan joulutunnelmalle, jonne päästyään saa vasta kokea oikean joulun. Sympaattinen mutta ehkä hivenen vanhahtava uusi joululaulu.
Soivalla joulumaalla kuultiin Saukin ja Pikkuoravien comeback. |
Kisu Jernström oli kuulunut pitkään EMIn artistikaartiin ja levyttänyt sinne kaikki 70-luvun suuret hittinsä. Vuonna 1978 hän kuitenkin vaihtoi levy-yhtiötä Scandiaan, minkä myötä hän pääsi osallistumaan Soivaan joulumaahaan. Kisu esittää albumilla Petteri Punakuonon, jonka Kassu Halonen on sovittanut omaperäiseksi reggae-versioksi.
Päivi Kautto-Niemi oli diskomusiikin ylipapitar Suomessa 70-luvun lopulla. |
Viimeisenä raitana kuullaan jälleen Kulkuset ja nyt soolo-osuuksia ovat saaneet muutkin kuin Danny & Armi. Jopa Pikkuoravat pääsevät ääneen. Laulun lopussa Joulumaan tähtikaartin artistit toivottavat kuuntelijoille hyvää joulua.
Soivan joulumaan alkuperäinen LP-painos sisälsi hauskan seurapelin. |
Soivan joulumaan ensimmäinen CD-painos julkaistiin 1988. |
Retrospektiivisestä näkökulmasta olisi kiinnostavaa spekuloida, miksi juuri nämä 14 finnhits-esiintyjää päätyivät esiintymään tälle levylle. Tai oikeastaan pitäisi varmaankin puhua 13 finnhits-esiintyjästä, sillä Saukkia ja Oravia nyt ei voida mitenkään mieltää tämän "tyylilajin" esittäjiksi. Soivalla joulumaalla esiintyvät ainoastaan Finnlevyn ja Scandia / Finndiscin artistit, mikä tietenkin rajaa useammat 70-luvun tähtinimet pois. Esimerkiksi Tapani Kansa ja Lea Laven levyttivät CBS:lle, Marion EMIlle ja Paula Koivuniemi PSO:lle. Vuonna 1978 perustettiin uusi levy-yhtiö Levytuottajat, jonne finnlevyläisistä siirtyivät Irwin Goodman, Kai Hyttinen ja Hanne, minkä vuoksi kukaan heistäkään ei pääse levyllä ääneen.
Pohdittaessa ketkä muut artistit olisivat mahdollisesti voineet esiintyä albumilla, on siis keskityttävä pohtimaan Finnlevyn ja Scandian artisteja. Yksi nimi, joka tulee välittömästi mieleen, on Kari Tapio. Kari Tapio oli vasta muutamaa vuotta aikaisemmin noussut suureen suosioon hittikappaleillaan Laula kanssain, Viisitoista kesää ja Kaipuu. Kari Tapio oli albumin ilmestymisen aikoihin erittäin suosittu tuore nimi, kuten monet muutkin Soivan joulumaan esiintyjät. Finnlevyn artistikaartista mieleen juolahtaa Frederik, mutta kenties levy-yhtiössä ajateltiin, ettei machoimagoinen Reetu ollut tuolloinkaan kaikkein uskottavin joululaulujen esittäjä. Levyltä puuttuu myös Fredi, joka oli yksi vuosikymmenen suurimpia hittinimiä. Fredin versioitavaksi olisi voinut antaa kernaasti hieman haastavammankin jouluklassikon. Saman voisi todeta myös Pepe Willbergistä. Kenties sellaisetkin vuosikymmenensä suositut esiintyjänimet, kuten Jukka Raitanen tai Juhani Markola – molemmat vielä Finndiscin artisteja – olisivat voineet tuoda panoksensa albumille. Finndiscin tähtiartisti Anneli Sari, joka oli sijoittunut saman vuoden Syksyn sävelessä hienosti toiseksi, taisi kuitenkin edustaa artistiprofiililtaan jo liian sofistikoitunutta tyyliä tällaiselle kepeälle joululevylle. Soivan joulumaan artistikaarti painottuu hyvin vahvasti pop-iskelmään, joten Scandian rock- ja underground-levymerkki HI-HATin artistien panosta albumille ei kaivattu. Syksyn sävel -voittaja Mikko Alatalo ei siis vielä Soivalla joulumaalla päässyt laulamaan Harmaasta joulusta. Juice Leskisen joululauluja ei kuitenkaan tarvinnut odottaa enää kovinkaan kauan, sillä vuonna 1980 ilmestyi hänen jouluälppärinsä Kuusessa ollaan. Finnlevylle levyttänyt Maarit oli kaupallisen uransa huipulla Jäätelökesän ja Siivet saan -albumin myötä, mutta hänenkin profiilinsa taisi olla aivan liian rock ja epäkaupallinen joululevylle.
Lähteet
Kirjallisuus:
Katri Helena – Tähtenä taivaalla (2003) toimittanut Irja Hämäläinen. Otava, Helsinki.
Latva Tony, Tuunainen Petri (2004) Iskelmän tähtitaivas – 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, Helsinki.
Tuunainen Petri (2005) Armi Aavikko 1958–2002. Kustannusosakeyhtiö Kirjastudio, Helsinki.
Verkkolähteet:
KenNetin viihdetietokanta: Ne Ainoat Oikeat Pikkuoravat.
http://www.kennetti.fi/saukkijaoravat.html
Aiheesta muualla
YLE Elävä arkisto: Joulumaan rakentaminen pysähtyi v. 1987
Joulumaan oikea säveltäjä on ihan joku muu kuin Katri Helena. Hänkin voisi sen jo myöntää.
VastaaPoistaKiitos Kimmo Rautio että sävelsit tämän kauniin kappaleen.
olisi kiva jos frederik ois ollu levyllä samoin juhani markola tai jukka raitanen laulamassa joululauluja taikka vaikka juhamatti
VastaaPoista