Kuukauden levyartikkeli: Soiva joulumaa (Finndisc, 1978)

Joulun lähestyessä on aika etsiä levyhyllyistä legendaarinen "Joulu-Finnhits" -albumi vuodelta 1978. Soiva joulumaa -levyä varten 14 finnhits-aikakauden hittinimeä levyttivät vanhoja ja uusia viihteellisiä joululauluja. Tuttujen klassikoiden lisäksi Suomen eturivin musiikintekijät kynäilivät uusia kappaleita, joista yksi muodostuikin vuosien saatossa todelliseksi ikivihreäksi joululauluksi.

Joulumusiikin julkaiseminen on ollut pitkään olennainen osa iskelmäbisnestä. Miltei jokainen suomalainen iskelmälaulaja on julkaissut uransa aikana jonkinlaisen jouluäänitteen, lukuisat artistit useamman. Levy-yhtiöille joululevyt ovat sangen tuottoisa bisnes: kenenkään ei välttämättä tarvitse kirjoittaa uusia lauluja ja raidat voidaan valmistaa melko halvalla tuotannolla. Äänitemyynnissä on koettu joulunalusaikana selkeä piikki, joten jos artisti on suosionsa huipulla, joululevy joulumarkkinoille nähdään projektina, jossa taloudellisen tappion todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Tuottoisin suomalainen jouluäänite lienee Jari Sillanpään Hyvää joulua vuodelta 1996. Sillanpää oli saman vuoden alussa julkaissut esikoisalbuminsa, josta tuli Suomen kaikkien aikojen myydyin äänite. Sillanpää-buumi oli huipussaan, minkä myötä joululevyäkin ostettiin liki 150 000 suomalaiseen kotitalouteen. Samanlaisina pienemmän menestyksen esimerkkeinä voisi mainita platinaa myyneet Arja Korisevan Saa joulu aikaan sen, joka julkaistiin hänen toisen albuminsa jälkeen jouluksi 1991, sekä Suvi Teräsniskan Tulkoon joulu, joka ilmestyi hänen esikoislevynsä jälkeen jouluksi 2009. Suomalaisista joululevyistä kaikkein myydyin on kuitenkin Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen. Vuonna 1988 ilmestynyttä älppäriä – ja sen lukuisia uusintapainoksia – on myyty kaikkien näiden vuosien aikana melkein 170 000 äänitettä ja se on Suomen kaikkien aikojen kymmenenneksi myydyin albumi.

Suomalaisessa äänitehistoriassa joulualbumien buumi ryöpsähti siirryttäessä CD-aikaan. Vinyylien aikakaudella yksittäisten artistien joululevyt olivat vielä sangen harvinaisia. Eräänlainen pioneeri tälläkin saralla oli Irwin Goodman, joka julkaisi jo vuonna 1972 joulu-LP:n Kohta taas on joulu. Sitäkin yleisempiä olivat eri esittäjien kokoelmat, joita varten levy-yhtiöt marssittivat tähtiartistinsa levyttämään joululauluja. Erityisesti pienten levy-yhtiöiden joulukokoelmat saattoivat saada huvittaviakin piirteitä, kun studioon marssitettiin miltei kaikki yhtiön palkkalistoilla olevat artistit. Eräänlaisena esimerkkinä voisi mainita Flamingo Musicin vuonna 1986 julkaiseman Joulun suuri toivekonsertti -äänitteen, jossa kuullaan mm. Carolan tulkitsemana Kuuraparta ja Kari Salmelaisen Nisse-polkka. Suomen lahjakkain jazz- ja soulkuningatar ja Napakymppi-juontaja samalla levyllä veisaamassa tuttuakin tutumpia joulurenkutuksia. Ja kaiken kukkuraksi vielä syvällinen rocklyyrikko Hector laulamassa On Marialle syntynyt poikalapsi. No, mikäpäs siinä...

Finnhitsien kulta-aikana eli 70-luvun jälkipuoliskolla levy-yhtiöt olivat jo oivaltaneet joulukokoelmien potentiaalin. Esimerkiksi vuonna 1975 Finnlevy julkaisi kokoelman Joulun toivekonsertti, jossa aikansa tähtinimet – Fredi, Markku Aro, Kai Hyttinen ja Pasi Kaunisto – tulkitsevat tuttuja joululauluja. Kahta vuotta myöhemmin julkaistiin Soiva joulukalenteri, joka sisältää kokoelman nimelle sopivasti 24 joululaulua. 1970-luvun suomalaisten joulualbumien varsinainen Tapaus on kuitenkin ehdottomasti vuonna 1978 ilmestynyt Soiva joulumaa.

Vinyylin takakanteen painettiin Niilo Tarvajärven kiitokset.

Soiva joulumaa syntyi hieman poikkeukselliseen tilaukseen. Levyn tuotto ohjattiin Niilo Tarvajärven ideoimaan Joulumaa-hankkeeseen. Legendaarinen toimittaja Tarvajärvi oli 1950- ja 60-lukujen vaihteessa saanut idean Lappiin sijoittuvasta Joulumaasta, josta oli tarkoitus tulla Disneylandin kaltainen matkailuvaltti ja turistimagneetti. Mitkään viralliset valtiolliset instituutiot eivät lähteneet tukemaan hanketta rahallisesti, mutta Tarvajärvi uskoi suunnitelmaansa niin vakaasti, että lähti omalla vastuullaan kehittämään projektia, jota jouduttiin rahoittamaan erinäisillä lahjoituksilla ja lainarahalla. Joulumaata suunniteltiin ja rakennettiin vuosikymmeniä, mutta projekti eteni äärimmäisen takkuillen. Tarvajärvi joutui monien hankkeeseen kohdistuneiden vastoinkäymisten takia melkoisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Lopulta marraskuussa 1998 Rovaniemellä avattiin Santa Park, mutta se oli vain kalpea aavistus verrattuna Tarvajärven alkuperäisiin kunnianhimoisiin suunnitelmiin.

Soivan joulumaan julkaisi Delta-levymerkillä levy-yhtiö Scandian sisaryhtiö Finndisc, jota luotsasi Jaakko Salo. Suomen kaksi suurinta levy-yhtiötä Scandia / Finndisc ja Finnlevy olivat kuuluneet vuodesta 1972 lähtien samaan konserniin, mikä mahdollisti muun muassa yhteisten kokoelmalevyjen julkaisun. Soiva joulumaa sisältää 15 levytystä, joita tulkitsevat aikansa kuuluisimmat (pop-)iskelmätähdet molempien levy-yhtiöiden artistikaartista. Monia levyn laulajia pidetään tänä päivänä nimenomaan leimallisesti finnhits-artisteina – olivathan miltei kaikki artistit vakionimiä vuosina 1975–1981 julkaistuilla supersuosituilla Finnhits-kokoelmilla. Albumin esiintyjäjoukkoon kuuluvat muun muassa Taiska, Merja Rantamäki, Päivi Kautto-Niemi sekä Mirumaru-trio, joiden levytysurien aktiivisin aika ajoittui juuri 70-luvun jälkipuoliskolle. Yhtä kappaletta lukuun ottamatta kaikki levytykset äänitettiin varta vasten kokoelmaa varten. Mukaan poimittiin myös Markku Aron kolme vuotta aikaisemmin levyttämä Tonttuparaati, joka oli julkaistu edellämainitulla Joulun toivekonsertti -levyllä. Soivalla joulumaalla kuullaan tuoreita versioita vanhoista klassikoista sekä täysin uusia levyä varten räätälöityjä joululauluja. Ajan hengen mukaisesti levylle valikoidut kappaleet edustavat viihteellisiä ja ei-hengellisiä joululauluja. Joulun hengellistä aspektia alettiin korostaa kotimaisten populaarimusiikin esiintyjien joululevyillä ja uusien kevyen musiikin laulujen sanoituksissa vasta myöhempinä vuosikymmeninä. Artistit ovat valmistaneet levytyksensä itsenäisesti taustajoukkojensa kanssa, joten levyllä ovat edustettuna melkein kaikki aikansa tähtituottajat ja -sovittajat: Jaakko Salo, Veikko Samuli, Kassu Halonen, Esa Nieminen, Kim Kuusi, Olli Heikkilä sekä Markku ja Nacke Johansson.

Levyllä on 15 joululaulua, mutta siinä on 16 raitaa. Nimittäin sekä levyn ensimmäisenä että viimeisenä raitana – introna ja outrona – kuullaan pätkät Kulkuset-klassikosta. Kulkusten esittäjiksi on merkitty Joulumaan tähtikaarti, minkä myötä annetaan ymmärtää, että siinä laulaisivat kaikki albumilla esiintyvät artistit. Introssa soolo-osuudet laulaa aikansa ylivoimaisesti suosituin duo Danny ja Armi. Ensivaikutelma: Danny ja Armi laulamassa Kulkusia. Tämän täytyy kaikessa kitschiydessään olla hyvä levy.

Joulumaa on Katri Helenan
ensimmäinen levytetty sävellys.

Heti ensimmäisenä varsinaisena lauluna kuullaan kappale, joka on noussut vuosien saatossa klassikon asemaan. Katri Helena levytti Soivalle joulumaalle täysin uuden kappaleen, joka sai nimekseen Joulumaa. Katri Helena on muistellut, että hänen mieheltään, säveltäjä-muusikko Timo Kalaojalta pyydettiin tätä albumia varten sävellystä. Timo ei kuitenkaan ehtinyt tarttua projektiin, joten Katri Helena alkoi itse ideoida mahdollista kappaletta. Hän laati itse sävellyksen ja pyysi Juha Vainiota kirjoittamaan tekstin, jossa toivottaisiin suurta puurokauhaa, jolla kuvaannollisesti voitaisiin ammentaa rauhaa maailmaan. Katri Helena oli tehnyt aikaisemmin muutamia sanoituksia (mm. En saata ymmärtää, Brasilero ja Tumma poikamies), mutta Joulumaa on hänen ensimmäinen levytetty sävellyksensä. Ja heti syntyi ikivihreä joululaulu. Melkoinen aloitus säveltäjän uralle. Joulumaa on kohonnut vuosikymmenien aikana yhdeksi rakastetuimmaksi kotimaiseksi joululauluksi, jota on versioitu lukuisissa eri yhteyksissä. Myös Katri Helena itse levytti laulun uudelleen vuonna 1996 ilmestyneelle Hiljaisuudessa-joululevylle. Kyseinen albumi on sävyltään melko harras ja vakavamielinen, joten Joulumaakin sovitettiin kyseiselle levylle alkuperäistä levytystä huomattavasti rauhallisempaan asuun.

Omien aikalaiskokemusteni mukaan Joulumaa oli aikoinaan 90-luvulla ala-asteen musiikintunneilla toivotuimpia joululauluja, ja muistelisin kuinka sen laulaminen koulun joulujuhlassa tuntui jopa suorastaan eräänlaiselta kohokohdalta, jota odotettiin hartaasti. No, ala-asteen viimeisinä vuosina esipuberteettivaiheessa piti alkaa halveksia kaikkea, mistä oli "lapsena" pitänyt ja samalla Joulumaa taisi ajautua epäpidetyimpien laulujen joukkoon...

Joulumaan jälkeen vuorossa on vanha tuttu klassikko Joulupukki matkaan jo käy, jonka esittää Joulumaan tähtikaartin konkari Eino Grön. Sovitus on hyvin perinteinen ja tyylilleen uskollisena Grön tulkitsee joululaulun aivan hitusen jäljessä instrumentaalista. Saukin kynäilemässä tekstissä on aina oudoksuttanut säe "ei itkeä saa". Ei kai tarkoituksena ole opettaa lapsille, ettei ennen joulua saisi osoittaa surua tai jää ilman joululahjoja...

Taiska oli uransa huipulla 70-luvun
jälkipuoliskolla.

Eino Grönin klassikkoa seuraa taas albumia varten laadittu uusi kappale. Arto Alaspää ja Kaisu Liuhala kynäilivät lastenlaulunomaisen höpsön kappaleen Kukkurinmäen joulupolkka Taiskalle, joka oli levyttänyt lukuisia Alaspään sävellyksiä, kuten Boogie mies, Loitsukannel ja Silmiesi meri. Alkuvuodesta 1978 Taiska voitti Suomen interviisukarsinnat Alaspään sävellyksellä Miksi näin, mutta ei kuitenkaan päässyt esittämään laulua Sopotin festivaaleille, koska puolalaiset järjestäjät ilmoittivat kilpailussa olevan liikaa kilpailijoita. Alaspää on merkitty myös ikimuistoisen Haltin häiden toiseksi säveltäjäksi, vaikka laulu onkin enimmäkseen Hannu Seppäsen aikaansaannosta. Lennokas Kukkurinmäen joulupolkka kertoo Joulupukin ja tonttujen tunnelmista, kun aattoillan lahjakierros on saatu lopulta suoritettua. Sen jälkeen voidaan vapautua ja pistää vaikka polkaksi mummojen, vaarien, kissojen ja koirien kanssa. Lopulta alkaa väsyttää, mutta kuorsauskin muistuttaa tarttuvan polkan tahtia. Mikä ettei. Kaisu Liuhala oli tässä vaiheessa vielä verrattain tuore sanoittajanimi, mutta tulevina vuosina hän tuli sanoittamaan useampia hittejä, kuten esimerkiksi Aikuisen naisen.

Saksalaisen Kurt Noackin (1893–1945) sävellys Heinzelmännchens Wachtparade vuodelta 1912 sai sanoituksen, kun Saukki kynäili sävellykseen tekstin nimeltään Tonttuparaati. Laulun ensilevyttivät vuonna 1960 yhdessä aikansa kolme suosituinta naisartistia: Laila Kinnunen, Brita Koivunen ja Vieno Kekkonen. Soivalla joulumaalla Tonttuparaatin vauhdikasta tunnelmaa sopivan mahtipontisen sovituksen siivittämänä tulkitsee Markku Aro, joka kuului koko 1970-luvun ajan Finnlevyn artistien ehdottomaan kärkikaartiin. Saksalaista juomalaulua muistuttava Tonttuparaati piristää aina joulushoppailureissuilla, kun ruuhkaisten tavaratalojen kovaäänisetkin muistuttavat, kuinka "kiire jo on, kiire jo on..."

Vicky Rosti esittää albumilla Kassu Halosen säveltämän ja Pertti Reposen sanoittaman uuden laulun Jos joulua ei tänä vuonna tulekaan. Kassu Halosen nimi alkoi 70-luvun viimeisinä vuosina yleistyä suomalaisissa iskelmälevyissä niin sovittajana, tuottajana kuin säveltäjänäkin. Pertsa Reponen oli kääntänyt valtaosan Scandian julkaisemista käännöskappaleista 1960- ja 70-lukujen vaihteessa. 1970-luvun jälkipuoliskolla hän alkoi laatia entistä enemmän täysin uusia tekstejä kotimaisiin sävellyksiin. Jos joulua ei tänä vuonna tulekaan on tyylipuhdas europop-iskelmä, jossa on sangen mahtipontinen ja tarttuva kertosäkeistö. Laulun teksti hieman korneine loppusointuineen ("salaa / joulukalaa", "jäi joulu '65 näin ikuisesti mieleen / -- / kuinka puraisin mä kieleen") ei kuitenkaan ole kaikkein terävin teksti Reposelta. Kassu Halonenkin tuli myöhemmin säveltämään vielä legendaarisempia joululauluja, kuten esimerkiksi Sydämeeni joulun teen.

Kirka ja Anna Babitzinin yhteis-LP
julkaistiin vuonna 1978.

70-luvun viimeiset vuodet olivat Suomen iskelmämaailmassa duettojen kulta-aikaa, kiitos Dannyn ja Armin. Myös Babitzinin sisarukset Kirka ja Anna levyttivät duettoja vuosina 1977–78. Duon ensimmäinen hitti oli Cindy, mutta suurempaan suosioon ylsi heidän levyttämänsä suomenkielinen versio John Travoltan ja Olivia Newton-Johnin Grease-megahitistä You're the one I want – Sinut haluan vain. Kirka & Anna julkaisivat vuonna 1978 yhteisen albumin, joka sisälsi pääosin melko tyypillistä 70-luvun lopun pop-musiikkia. Yhteistyötä jatkettiin Soivalla joulumaalla, jota varten sisarusduo sai levytettäväkseen Jaakko Salon ja Jukka Virtasen kirjoittaman hassuttelun Hajamielinen joulupukki. Vaikka Jaakko Salo on saavuttanut urallaan ennen kaikkea tunnustusta sovittajana ja säveltäjänä, monet hänen yhteistyökumppaneistaan ovat kertoneet hänen olleen myös erinomainen sanoittaja. Jaakko Salo muun muassa kirjoitti Jukka Virtasen kanssa yhdessä lukuisat Uuden Iloisen Teatterin näytelmien musiikki-iloittelut. Hajamielisen joulupukin teksti vilisee sukupuoliin liitettyjä stereotypioita, jotka eivät vielä vuoden 1978 Suomessa herättäneet samalla tavalla paheksuntaa kuin nykypäivänä. Sanoituksen huumori syntyy siitä, kun mummo saa joululahjaksi rokkikitaran, äiti rapumerran ja vaari muotilehden vuosikerran. Tekstissä on tulkittavissa pienoinen piikki siitä, että miehet eivät osallistu tarpeeksi kotitöiden tekemiseen: siinä vaiheessa, kun perheen isä saa esiliinan, koko perhe oivaltaa, että pukki taisi tehdä tahallaan kepposen ja vihjaisi isälle, että voisi itsekin osallistua keittiöaskareisiin.

Joulupukin maa on Kari Tuomisaaren kynäilemä laulu, jonka Marion Rung levytti yhdessä Four Catsin kanssa alun perin vuonna 1967. Laulu sopii erinomaisesti kuvaamaan Tarvajärven Joulumaa-hanketta, jonka tarkoituksena oli nimenomaan mainostaa kansainväliselle yleisölle Suomea Joulupukin maana. "Made in Joulupukin maa." Alkuperäisessä levytyksessä Niilo Tarvajärvi olikin mukana ja häneltä kuullaan muun muassa vakiohokemansa "sillä lailla". Luonnollisesti Tarvajärvi-kytköksen vuoksi Joulunpukin maa haluttiin mukaan Soivalle joulumaalle. Uuden version levytti uusi tulokas Eini, joka oli noussut hittilistoille ensimmäistä kertaa tammikuussa 1978, kun hän sai omasta toivomuksestaan levyttää suomeksi Baccaran megahitin Yes sir, I can boogie. Kesällä listoilla menestyivät myös Einin levytykset Vielä jossain kohdataan sekä Rakastua voisit aivan pikkuisen – Baccara-käännös sekin (Cara mia). Einin levytyksen sovituksesta vastaa Esa Nieminen, joka onkin onnistuneesti päivittänyt Joulupukin maan 70-luvulle. 1970-luvulla pop-iskelmissä kuultiin suuria sovituksia, ja niinpä Joulupukin maassakaan ei ole säästetty jousissa ja puhaltimissa.

Erkki Liikanen oli noussut 70-luvun puolivälissä suureen suosioon ja hän oli kolmena vuonna peräkkäin Syksyn sävelessä yleisön suosikki lauluillaan Evakkoreki (1975), Jokkantii (1976) ja Kolmen konstin timpermanni (1977). Liikanen oli levyttänyt Syksyn sävel -hittinsä Discophon-levy-yhtiölle, mutta 1978 hän siirtyi Finnlevyn artistikaartiin. Soivalla joulumaalla Liikanen on jättänyt kuplettihumoristin roolin sivuun. Hän esittää itse kirjoittamansa sympaattisen laulelman Joulu metsämaille saapui, jossa muistellaan haikeana lapsuuden jouluja maaseudun rauhassa.

Päivi Paunu, Päivi Karppanen ja
Titta Jokinen muodostivat Mirumarun.

Mirumaru-trion muodostivat Päivi Paunu, Titta Jokinen ja Paula Karppanen. Trion alkuperäisenä ideana oli mukailla 1930- ja 40-lukujen amerikkalaisia tyttötrioja. Mirumarun esikoisalbumi vuodelta 1977 sisälsikin suomenkielisiä versioita vanhoista ikivihreistä. Seuraavana vuonna Mirumaru alkoi esittää ajanmukaisempaakin musiikkia. Alkuvuodesta 1978 he kilpailivat euroviisukarsinnoissa Antti Hyvärisen pop-sävellyksellä ABC ja vuoden aikana he levyttivät muun muassa suomenkieliset versiot Baccaran diskohiteistä Darling (Haavein) ja Parlez-vous français (Tää me osataan). Joulualbumilla Mirumaru on saanut tulkittavakseen tanskalaisen Nisse-polkan. Myös tähän – kuten niin moneen muuhunkin – joululauluun suomenkielisen tekstin on runoillut aikoinaan Saukki. Laulun levytti alun perin Jorma Ikävalko vuonna 1953. Soivalla joulumaalla Nisse-polkka on saanut Olli Heikkilän käsittelyssä ajanmukaisen diskopoljentoisen sovituksen, joka toimii hämmästyttävän hyvin. Taustalla hekotteleva lapsikuoro tuo levytykseen oman lystikkään lisänsä. Mirumarun tarina ei enää jatkunut vuoden 1978 jälkeen. Trio ehti julkaista lyhyen historiansa aikana kaksi albumia ja yhteensä 28 levytystä. Päivi Paunu, joka oli Mirumarun perustamisen aikoihin levyttänyt viimeiset soololevytyksensä, vetäytyi tämän jälkeen julkisuuden valokeilasta.

34-vuotiaan konkarin ja 18-vuotiaan
missin yhteistyö herätti alun perin
hämmennystä, mutta kansa otti duon
avosylin vastaan. Vuosina 1977-78
Danny & Armi oli Suomen suosituin
hittiduo.

70-luvun viimeisinä vuosina Suomen ylivoimaisesti suosituin duo oli Danny & Armi. Duon ensimmäinen yhteislevytys Tahdon olla sulle hellä vuodelta 1977 kohosi yhdeksi koko vuosikymmenen suosituimmaksi iskelmäksi ja se oli kokonaiset neljä kuukautta Suomen listaykkösenä. Ykkössijalta sen syrjäytti Dannyn ja Armin seuraava hitti Kaiken sulle antaisin. Suomen iskelmätaivaalla alkoi Dannyn ja Armin myötä varsinainen hellyysbuumi. Suurhitin siivittämänä Dannyn albumi Tahdon olla sulle hellä myi timanttilevyyn oikeuttavat 50 000 äänitettä. Vuonna 1978 ilmestyi Dannyn ja Armin ensimmäinen yhteisalbumi, joka sekin myi nopeasti kultaa. Esikoisalbumilla kaikki Dannyn ja Armin levytykset ovat Veikko Samulin säveltämiä ja Juha Vainion sanoittamia. Hittikaksikko kynäili myös Soivalle joulumaalle joululaulun, joka jatkoi duolle ominaista hellyyden ilosanomaa. Joulu ainainen muistutti, että paras mahdollinen joululahja on toiselle kuuluminen ja läheisyys: "Jos vain toisillemme tunteen voimme suoda lämpöisen, silloin joulu voisi olla ainainen." Laulu kuulostaa aivan samanlaiselta kuin Dannyn ja Armin aikaisemmat hitit Samuli-sovituksineen ja naukuvine kitarasoundeineen. "Sillä tärkeintä on maailmassa kaunis ystävyys, siihen liittyy myöskin lämmin läheisyys." Puolustetaanko sanoituksessa friends with benefits -mentaliteettia? Tämä ehkä aikuisempaan makuun suunnattu laulu erottuu sanoituksensa puolesta melkoisesti muista Soivan joulumaan kappaleista, mutta olisi ollut levy-yhtiöltä suorastaan haaskausta olla hyödyntymättä vuoden kuumimman hittiduon potentiaalia.

Kurioisiteettina mainittakoon, että jos Joulu ainainen vaikuttaa kornilta, niin kuunnelkaapa Dannyn ja Armin toista joululaulua Jouluaattona vasta vuodelta 1994. Se se vasta järkyttävän korni onkin.

Dannyn ja Armin pikkupervoilun jälkeen ääneen pääsee persoonallisesta "romani-vibratosta" tunnettu Merja Rantamäki, joka kuului Toivo Kärjen viimeisiin suojatteihin ennen kuin maestro syrjäytettiin eläkkeelle 70-luvun viimeisinä vuosina. Merja Rantamäen 70-luvun levytyskappaleissa oli huomattavasti enemmän vaikutteita perinteisestä iskelmä- ja tanssimusiikista kuin muilla aikansa finnhits-hittinimillä. Rantamäki levytti runsaasti Kärjen sävellyksiä ja esimerkiksi saman vuoden syksyllä hän sijoittui Syksyn sävelessä neljänneksi Kärjen sävellyksellä Sinne. Kärki on säveltänyt myös tällä albumilla kuultavan Rantamäen esittämän Pohjolan joulun. Juha Vainion sanoitus on nimensä mukaisesti ylistys Pohjolan joulutunnelmalle, jonne päästyään saa vasta kokea oikean joulun. Sympaattinen mutta ehkä hivenen vanhahtava uusi joululaulu.

Soivalla joulumaalla kuultiin Saukin
ja Pikkuoravien comeback.

Soivan joulumaan mielenkiintoisimpiin esityksiin lukeutuu ehdottomasti kolmastoista raita Pikkuoravien hyppyrilinko. Kyseessä on legendaaristen Saukin ja Pikkuoravien comeback pitkän levytystauon jälkeen. Saukki ja oravahahmot Nestori, Simeoni ja Elmeri ikuistivat vuosina 1959–1964 toistakymmentä levytystä. Inspiraationa Saukille ja Oraville toimi Ross Bagdasarianin luomien maaoravien eli Alvin and the Chipmunksien "vinkuääninen" hittilevytys The Chipmunk song (Christmas don't be late). Laulusta päätettiin laatia suomenkielinen versio. Saukki kirjoitti käännöksen nimeltään Pikkuoravien joululaulu ja Eino Virtanen levytti oravien osuuden nopeutettuna ja kolmiäänisenä. Pikkuoravien projekti on siis alkanutkin alun perin jouluaiheisella musiikilla. Levytys osoittautui menestykseksi, ja kun studiossa oli ollut äänityssession aikana niin hauskaa, Saukki ja Virtanen innostuivat kynäilemään lisää lauluja Pikkuoraville. Pikkuoravien laulujen sovittajana ja musiikillisena vastaavana toimi Jaakko Salo. Vuoden 1964 jälkeen Saukki ja Pikkuoravat vierailivat lapsitähti Mari Laurilan singlellä vuonna 1970. Kahdeksan vuotta myöhemmin ikuistettiin viimeinen Saukin ja Pikkuoravien levytys, kun Soivalle joulumaalle levytettiin Pikkuoravien hyppyrilinko. Olisikin äärimmäisen mielenkiintoista tietää, miksi Pikkuoravat herätettiin henkiin vielä kerran juuri tätä projektia varten. Syynä saattoi mahdollisesti olla albumin kytkökset Tarvajärveen. Niilo Tarvajärvi oli esiintynyt vuonna 1960 Saukin ja Oravien kuunnelmahupailussa Palapelipossu. Ehkäpä Saukki ja laulun säveltäjä Jaakko Salo halusivat olla mukana projektissa, jonka tarkoituksena oli jeesata vanhaa kaveria? Tai ehkäpä kaverukset halusivat muuten vain vielä kerran muistella nostalgisia Pikkuorava-äänityksiä. Pikkuoravien hyppyrilingon myötä Sauvo "Saukki" Puhtila, joka on 1950- ja 60-lukujen vaihteessa kirjoittanut suomenkielisiä sanoituksia lukuisiin klassikoiksi muodostuneisiin joululauluihin, sai oman osuutensa tällä ikimuistoisella kokoelmalla. Pikkuoravien hyppyrilinko on mielenkiintoinen valinta joulualbumille senkin vuoksi, että talvisesta iloittelusta kertovalla laululla ei ole oikeastaan mitään tekemistä joulun kanssa. Pikkuoravat olivat kuitenkin levyttäneet jouluisen esikoislevytyksensä lisäksi vuonna 1964 kaksi sikermää tuttuakin tutummista joululauluista, joista useimmat ovat Saukin itsensä tekstittämiä: Pikkuoravien joulupotkuri 1, Pikkuoravien joulupotkuri 2.

Kisu Jernström oli kuulunut pitkään EMIn artistikaartiin ja levyttänyt sinne kaikki 70-luvun suuret hittinsä. Vuonna 1978 hän vaihtoi levy-yhtiötä Scandiaan, minkä seurauksena hän pääsi osallistumaan Soivaan joulumaahan. Kisun kappaleena albumilla on Petteri Punakuono, jonka Kassu Halonen on sovittanut omaperäiseksi reggae-versioksi.

Päivi Kautto-Niemi oli diskomusiikin
ylipapitar Suomessa 70-luvun lopulla.

Viimeisenä artistina ääneen pääsee Päivi Kautto-Niemi, joka muistetaan lukuisista diskolevytyksistään. Kun 70-luvun jälkipuoliskolla diskomusiikki nousi valtaisaan suosioon, levy-yhtiöille tuli tarve löytää artisteja, jotka profiloituisivat nimenomaan diskomusiikin esittäjiksi. Päivin läpimurtolevytykset vuodelta 1977 olivat molemmat diskoversioita vanhoista ikivihreistä: Sunny ja Liljankukka. Myöhempinä vuosina Kautto-Niemen käsittelyssä monet iskelmäsuosikit, kuten Tulenliekki, Surujen kitara ja Saanhan viimeisen tanssin vääntyivät diskoasuun. Soivalla joulumaalla Kautto-Niemi tulkitsee Irving Berlinin ikiklassikon Valkean joulun, jota ei kuitenkaan hennottu sovittaa diskoksi, vaan versiointi on hyvinkin traditionaalinen iskelmä. Kautto-Niemi on lahjakas tulkitsija, joten hänen levytettäväkseen tarjottiin sävellys, jonka tulkitseminen vaatii enemmän laulullista osaamista kuin muut tämän kokoelman kappaleet. Luonnollisesti Päivin tulkinta nyt ei vedä vertoja esimerkiksi Bing Crosbylle tai Frank Sinatralle, mutta levytys on sopivan tyylikäs lopetus tasokkaalle joulualbumille.

Viimeisenä raitana kuullaan jälleen Kulkuset ja nyt soolo-osuuksia ovat saaneet muutkin kuin Danny & Armi. Jopa Pikkuoravat pääsevät ääneen. Laulun lopussa Joulumaan tähtikaartin artistit toivottavat kuuntelijoille hyvää joulua.

Soivan joulumaan alkuperäinen LP-painos sisälsi hauskan
seurapelin nimeltään Löydä joulumaa.

Soiva joulumaa julkaistiin vuoden 1978 joulumarkkinoille. Joulukuussa 1978 se oli Suomen 16:ksi ostetuin albumi. Listoille albumi palasi seuraavan vuoden joulukuussa, jolloin se noteerattiin Mitä Suomi soittaa -listan sijalla 19. Vaikka albumi ei mikään listahirmu ollutkaan, sitä myytiin joulun 1978 aikana kultalevyyn oikeuttava määrä. Tilastojen mukaan levyä on tähän päivään mennessä myyty kunnioitettavat 42 600 äänitettä. Soiva joulumaa osoittautui vuosien saatossa iskelmänharrastajien keskuudessa todelliseksi kulttiklassikoksi. 1980-luvun jälkipuoliskolla Fazer julkaisi albumin uudestaan LP:nä ja C-kasettina nimellä Soiva joulumaa – 16 kivaa joululaulua. Vuonna 1988 albumi julkaistiin ensi kertaa CD-formaatissa. Tämän CD-julkaisun painosmäärä oli kuitenkin ilmeisesti hyvin pieni, sillä se muodostui keräilyharvinaisuudeksi. Vuonna 2010 Warner Music Finland ilahdutti iskelmänharrastajia suunnattomasti julkaisemalla Soivan joulumaan CD:nä alkuperäisillä kansilla. Alkuperäisen LP-painoksen sisältävä lautapeli ei kuitenkaan ymmärrettävistä syistä mahtunut CD:n kansilehteen.

Soivan joulumaan ensimmäinen
CD-painos julkaistiin 1988.

Soiva joulumaa on tyylipuhdas finnhits-aikakauden joululevy, joka on jäänyt monien suomalaisten mieliin. Albumin uusista joululauluista ylivoimaisesti tunnetuin on Joulumaa, mutta muitakin lauluja (Kukkurinmäen joulupolkka, Hajamielinen joulupukki, Jos joulua ei tänä vuonna tulekaan) ovat vuosien saatossa versioineet muun muassa tenavatähdet ja lapsikuorot erinäisille joululevyille. Erkki Liikasen Joulu metsämaille saapui levytti Arja Koriseva joulualbumilleen vuonna 1991.

Retrospektiivisestä näkökulmasta olisi kiinnostavaa spekuloida, miksi juuri nämä 14 finnhits-esiintyjää päätyivät esiintymään tälle levylle. Tai oikeastaan pitäisi varmaankin puhua 13:sta finnhits-esiintyjästä, sillä Saukkia ja Oravia nyt ei voi mitenkään mieltää tämän "tyylilajin" edustajiksi. Soivalla joulumaalla esiintyvät ainoastaan Finnlevyn ja Scandia / Finndiscin artistit, mikä tietenkin rajaa useammat 70-luvun tähtinimet pois. Esimerkiksi Tapani Kansa ja Lea Laven levyttivät CBS:lle, Marion EMIlle ja Paula Koivuniemi PSO:lle. Vuonna 1978 perustettiin uusi levy-yhtiö Levytuottajat, jonne finnlevyläisistä siirtyivät Irwin Goodman, Kai Hyttinen ja Hanne, minkä vuoksi kukaan heistäkään ei pääse levyllä ääneen.

Pohdittaessa ketkä muut artistit olisivat mahdollisesti voineet esiintyä albumilla on siis keskityttävä Finnlevyn ja Scandian artisteihin. Yksi nimi, joka tulee välittömästi mieleen, on Kari Tapio. Kari Tapio oli vasta muutamaa vuotta aikaisemmin noussut suureen suosioon hittikappaleillaan Laula kanssain, Viisitoista kesää ja Kaipuu. Kari Tapio oli albumin ilmestymisen aikoihin erittäin suosittu tuore nimi, kuten monet muutkin Soivan joulumaan esiintyjät. Finnlevyn artistikaartista mieleen juolahtaa Frederik, mutta kenties levy-yhtiössä ajateltiin, ettei machoimagoinen Reetu ollut tuolloinkaan kaikkein uskottavin joululaulujen esittäjä. Levyltä puuttuu myös Fredi, joka oli yksi vuosikymmenen suurimpia hittinimiä. Fredin versioitavaksi olisi voinut antaa kernaasti hieman haastavammankin jouluklassikon. Saman voisi todeta myös Pepe Willbergistä. Kenties sellaisetkin vuosikymmenensä suositut esiintyjänimet, kuten Jukka Raitanen tai Juhani Markola – molemmat vielä Finndiscin artisteja – olisivat voineet tuoda panoksensa albumille. Finndiscin tähtiartisti Anneli Sari, joka oli sijoittunut saman vuoden Syksyn sävelessä hienosti toiseksi, taisi kuitenkin edustaa artistiprofiililtaan liian sofistikoitunutta tyyliä tällaiselle kepeälle joululevylle. Soivan joulumaan artistikaarti painottuu hyvin vahvasti pop-iskelmään, joten Scandian rock- ja underground-levymerkki HI-HATin artistien panosta albumille ei kaivattu. Syksyn sävel -voittaja Mikko Alatalo ei siis vielä Soivalla joulumaalla päässyt laulamaan Harmaasta joulusta. Juice Leskisen joululauluja ei kuitenkaan tarvinnut odottaa enää kovinkaan kauan, sillä vuonna 1980 ilmestyi hänen jouluälppärinsä Kuusessa ollaan. Finnlevylle levyttänyt Maarit oli kaupallisen uransa huipulla Jäätelökesän ja Siivet saan -albumin ansiosta, mutta hänenkin profiilinsa taisi olla aivan liian rock ja epäkaupallinen joululevylle, ja tuskinpa tinkimätön taiteilijatar olisi kokenut olevansa mukavuusalueellaan suureen yleisöön vetoavalla älppärillä.

Lähteet

Kirjallisuus:

Katri Helena – Tähtenä taivaalla (2003) toimittanut Irja Hämäläinen. Otava, Helsinki.

Latva Tony, Tuunainen Petri (2004) Iskelmän tähtitaivas – 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, Helsinki.

Tuunainen Petri (2005) Armi Aavikko 1958–2002. Kustannusosakeyhtiö Kirjastudio, Helsinki.

Verkkolähteet:

KenNetin viihdetietokanta: Ne Ainoat Oikeat Pikkuoravat.
http://www.kennetti.fi/saukkijaoravat.html

Aiheesta muualla

YLE Elävä arkisto: Joulumaan rakentaminen pysähtyi v. 1987